1G:stä 5G:hen – Miten teknologian kehittyminen on lisännyt patenttihakemuksen vaatimustasoa

3.10.2018

Jotkut meistä muistavat, että vuonna 1982 julkaistu NMT-verkossa toiminut Mobiran liikuteltava autopuhelin painoi kymmenisen kilogrammaa. Tästä alkoi kehitys nykypäivän kännyköihin.



Lähde: https://bridgera.com/5g-promises-new-horizons-for-iot/

Ensimmäisen sukupolven teknologia mahdollisti puhelut. Toinen sukupolvi toi tullessaan pienemmät matkapuhelimet, joilla puheen lisäksi pystyi lähettämään tekstiviestejä ja myöhemmin multimediaviestejä. Kolmas sukupolvi toi käyttäjien ulottuville nopeammat datayhteydet, joiden avulla videopuhelut ja Internetin käyttö mahdollistui ja yleistyi. Kosketusnäytöllisten puhelimien yleistyminen, ja myöhemmin neljännen sukupolven teknologian käyttöönotto, moninkertaisti matkapuhelinten kautta kulutetun datan määrän. Viidennen sukupolven teknologian ansiosta tiedonsiirtonopeudet kasvavat ja tiedonsiirtoviiveet pienenevät.

Teknologia on kehittynyt nopeasti ja samalla muuttunut yhä monimutkaisemmaksi. Muun muassa tiedonsiirtonopeuksien kasvu ja viiveiden pieneminen on mahdollistanut sen, että ensimmäisten sukupolvien lähinnä puheluihin keskittyneestä tekniikasta on tullut monipuolinen alusta, joka kattaa esimerkiksi sosiaalisen median, lisätyn todellisuuden, esineiden internetin ja pilvipohjaiset palvelut.

Teknologioita suojattu aina aktiivisesti patenteilla

Yhteistä kaikille teknologiasukupolville on ollut se, että niin pienet ja suuret yritykset kuin yksittäiset keksijätkin ovat kehittäneet ratkaisuja liittyen itse teknologiaan tai teknologialla tuotettaviin palveluihin ja suojanneet näitä ratkaisuja patenttihakemuksilla. Samalla patenttien ja patentinhaltijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti eri sukupolvien teknologioissa 1G:stä 5G:hen.

Suuryritysten kohdalla teknologiakehitys näkyy erityisesti esimerkiksi matkaviestimiin liittyvissä koko toimialaa kattavissa standardeissa. Standardien yhteydessä käytetään usein termiä ”essentiaalipatentti”. Essentiaalipatentilla tarkoitetaan patenttia, joka on välttämätön standardin mukaisen tuotteen valmistamiseksi. Essentiaalipatentin haltija on tavallisesti sitoutunut lisensioimaan patenttinsa oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin eli ns. FRAND-ehdoin (FRAND on lyhenne sanoista Fair, Reasonable, and Non-Discriminatory). Nokia uskoo, että sen 5G-patenttien lisenssitulot ovat enintään kolme euroa puhelimelta (Kauppalehti 21.8.2018).

Teknologian vauhdikas kehitys tarkoittaa myös sitä, että sen suojaus käy yhä haastavammaksi. Patenttihakemuksen laatimisessa tarvittavan teknisen tiedon määrä päivittyy ja laajenee uusille osa-alueille nopeasti. Esimerkiksi 5G-teknologian yhtenä tavoitteena on laajentaa langattomia palveluja perinteisestä ihmisten välisestä (human-to-human, H2H) viestinnästä ihmisen ja koneen väliseen (human-to-machine, H2M) viestintään ja koneiden keskinäiseen (machine-to-machine, M2M) viestintään. Erityisesti M2M on tärkeässä roolissa esineiden internetissä. Kun suojattavalle keksinnölle relevantin taustateknologian kirjo käy yhä laajemmaksi, patenttihakemuksen laatimisessa huomioitava teknisen tiedon määrä kasvaa jatkuvasti ja patenttihakemuksen laatiminen on teknologisen vaatimustason takia yhä haasteellisempaa.

Patentointi kilpailukeinona

Tietoliikennetekniikka on kiivaasti kilpailtu ala, ja sen toimijat käyttävät patentointia aktiivisesti keksintöjensä suojaamiseen yhtenä kilpailukeinona. Tämän takia jo olemassa olevien patenttihakemusten ja myönnettyjen patenttien lukumäärä kasvaa nopeasti vuosi vuodelta. Patenttihakemusta laadittaessa onkin otettava huomioon aikaisemmat hakemukset ja patentit siltä osin kuin ne saattavat olla suojattavalle keksinnölle merkityksellisiä. Tämä lisää patenttihakemusta varten tehtävän selvitystyön määrää.

Vuonna 2009 Euroopan patenttivirasto (EPO) myönsi tietoliikennetekniikkaan ja digitaalisen viestintään liittyen yhteensä noin 4000 patenttia. Vuonna 2017 vastaava luku oli 10500.

Globaalit markkinat lisäävät suojauksen monimutkaisuutta

Tietoliikenne- ja ohjelmistoteknologiayritysten markkinat ovat usein globaaleja, ja siten keksintö pyritään suojaamaan mahdollisimman laajasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että patenttihakemuksesta pyritään laatimaan globaali siten, että se olisi mahdollisimman hyvin sovitettavissa eri maiden vaatimuksiin. Tästä syntyy lisähaasteita, sillä varsinkin ohjelmistoteknologian suojaukseen liittyvä lainsäädäntö ja sen tulkinta on muuttunut parina viime vuosikymmenenä nopeammin kuin perinteisemmillä tekniikan aloilla.

Myös lainsäädäntö on kehittynyt eri maissa eri tahtiin ja joissakin tapauksissa myös eri suuntiin. Vuosien varrella eri maissa on paljon käsitelty sitä, millä tavalla ohjelmistokeksintöjä voidaan patentoida. Ohjelmistokeksinnön suojaaminen voi vaatia erilaisia lähestymistapoja (kuten menetelmä, laite tai tietokoneohjelmatuote) riippuen siitä, onko kohdemaana esimerkiksi jokin Euroopan maa, Yhdysvallat tai vaikkapa Intia.

Nopeus on valttia

Koska tietoliikenne- ja ohjelmistoteknologian toimiala liikkuu ja muuttuu nopeasti, moni toimija jättää jatkuvasti uusia hakemuksia. Tämän takia aikaikkuna oman keksinnön suojaamiselle on usein lyhyt. Mitä pidempään oman patenttihakemuksen kanssa viivyttelee, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että kilpailija on jo ehtinyt jättää patenttihakemuksen samasta aihepiiristä. Kannattaa siis toimia nopeasti.

 

Onko sinulla tietoliikennetekninen keksintö? Meillä Papula-Nevinpatissa on erityisen laaja kokemus ja asiantuntemus tietoliikennetekniikassa, ja mielellämme annamme suosituksen keksintösi suojattavuudesta – nopeasti.