Älkää nyt tehkö tästä uudesta laista ainakaan huonompaa

12.11.2018

Näillä sanoin tavaramerkkilain kokonaisuudistusta valmistelevia virkamiehiä opastettiin matkaan työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa keväällä 2016. Lakityöryhmä kokoontui myöhemmin syksyllä ensimmäistä kertaa, ja lopulta uusi lakiluonnos saatiin valmisteltua alkuvuodesta 2018. Valtioneuvosto antoi lähes muuttumattoman lakiesityksen eduskunnalle kokouksessaan 18.10.2018.

Ellei yllätyksiä tule, vaikuttaa siis vahvasti siltä, että Suomeen saadaan uusi tavaramerkkilaki tavoiteaikataulun mukaisesti vuoden 2019 alusta. Kokonaisuudistus on tarpeellinen, sillä vuodelta 1964 peräisin oleva laki oli ja on melkoinen tilkkutäkki vuosien mittaan tapahtuneiden lukuisten muutosten myötä.

Kokonaisuudistusta ohjaa hyvin pitkälle jo aiemmin keväällä 2016 annettu tavaramerkkidirektiivi, jota ollaan saattamassa kansallisesti voimaan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lisäksi saatetaan voimaan Suomen allekirjoittama Singaporen sopimus, jonka tarkoituksena on yhtenäistää eri maiden tavaramerkkikäytäntöjä melko yksityiskohtaisella tasolla mm. hakemisprosessiin sekä rekisteröinteihin tehtäviin kirjauksiin ja muutoksiin liittyen. Muilta osin lain uusittu rakenne ja muut muuttuvat kansalliset säännökset ovat työryhmän käsialaa.

Mikä muuttuu?

1. Tavaramerkkien väite- ja kumoamiskäytännöt muuttuvat

No mitä sitten on muuttumassa? Valtaosa muutoksista koskee ennen kaikkea tavaramerkkioikeuksien pätevyyteen liittyviä väite- ja kumoamisprosesseja. Muutosten myötä menettelyissä huomioidaan nykyistä paremmin esimerkiksi tavaramerkkien ja toiminimien tosiasiallinen käyttö uusia tavaramerkkejä koskevissa väitetapauksissa. Nämä kaivatut muutokset kiistämättä tehostavat ja parantavat nykyisiä kansallisia käytäntöjä. Vastaavia säännöksiä on ulotettu myös toiminimilakiin. Kotimaista väitekäsittelyä yhdenmukaistetaan vastaamaan EU-tavaramerkkiviraston (EUIPO) prosessia.

2. Tavaramerkin suojapiirin tulkinta yksinkertaistuu

Tavaramerkkien suojapiirin tulkinta yksinkertaistuu, sillä lähtökohtaisesti tavaramerkin suojan perusperiaatteena on ”saat sen, mitä näet”. Tämä poistaa alan kirjoittamattomia sääntöä, eikä näin ollen esimerkiksi mustavalkoinen merkki suojaa enää muita mahdollisia väriyhdistelmiä. Luokituksen osalta tulkinta kiristyy entisestään. Jo aiemmin luokituskäytäntö muuttui siten, ettei luokkaotsikoiden katsottu suojaavan kaikkia ko. luokan nimikkeitä, mutta nyt luokitusta on syytä täsmentää myös eräiden olemassa olevien rekisteröintien osalta.

3. Tavaramerkin graafisen esittämisen vaatimus poistuu

Muutoksista ehkä mielenkiintoisin liittyy kuitenkin nykylain vaatiman tavaramerkin graafisen esittämisen vaatimuksen poistumiseen. Nykyinen laki edellyttää, että suojattava merkki on esitettävä graafisesti eli käytännössä joko sanana tai piirroksena, mutta tämä vaatimus on tavaramerkkidirektiivin voimaansaattamisen myötä poistumassa. Muutoksen myötä merkki voidaan esittää missä tahansa asianmukaisessa muodossa yleisesti saatavilla olevaa teknologiaa käyttäen, kunhan esitystapa on selkeä, täsmällinen, itsenäinen, helposti saatavilla oleva, ymmärrettävä, kestävä ja objektiivinen.

Muutos helpottaa erityisesti tiettyjen harvinaisempien merkkityyppien rekisteröintiä kuten pelkkää ääntä sisältävien äänimerkkien tai ääntä ja liikettä sisältävien multimediamerkkien suojaamista, jolloin tavaramerkki on mahdollista suojata toimittamalla sitä koskeva tiedosto vaikkapa mp3-tiedostona viranomaiselle.

Muutos mahdollistaa myös hajuun tai makuun perustuvien merkkien hakemisen, mutta suurimmaksi ongelmaksi muodostuu ainakin tällä hetkellä teknologia. Haju- tai makunäytteiden kestävä ja helposti saatavilla oleva esittämistapa ei ole tällä hetkellä ainakaan suuren yleisön saavutettavissa.

Graafisen esittämisen vaatimus poistui jo EU-tavaramerkkiasetuksen mukaisissa EU-tavaramerkeissä lokakuusta 2017 alkaen. Lakimuutos ei aiheuttanut EU-tavaramerkkivirastossa (EUIPO) mitään massiivista hakemustulvaa, vaikkakin EUIPO taisi odottaa hiukan suurempia hakemusmääriä. Hakemusmäärät ovat kuitenkin toissijainen asia. Joka toimialalla kilpailu kovenee jatkuvasti ja yritykset pyrkivät erottautumaan markkinoilla mitä erilaisimmin konstein. Toisaalta kopiointi on helpompaa kuin koskaan. Lainsäädäntö ei saisi asettaa muodollisia ja teknisiä esteitä näiden ideoiden ja taloudellisten panostusten suojaamiseksi, ja graafisen esittämisen vaatimuksen poistaminen on oikea askel tähän suuntaan.

Uusi tavaramerkkilaki ottaa huomioon teknologiakehityksen

Uusi tavaramerkkilaki on siis helpottamassa tietyntyyppisten tavaramerkkien hakemista ja toisaalta taas sujuvoittamassa nykyisiä osin kankeitakin menettelyitä. Sipilän normipurkutalkoiden sijasta tässä on taustalla paremminkin teknologian kehityksen huomioiminen, minkä ansiosta sekä hakijapuoli voi hakea että viranomaispuoli voi hyväksyä nykyteknologialla esitettäviä tavaramerkkejä. Lisäksi ministeriö ja työryhmä ovat herkällä korvalla kuunnelleet elinkeinoelämän ja muiden tavaramerkkialan ammattilaisten esittämiä perusteltuja ongelmakohtia nykylakiin verrattuna.

Vaikka työryhmän jäsenenä saatan olla jäävi arvioimaan, ja vaikka uudistettu tavaramerkkilaki ei ole ollut vielä päivääkään voimassa, niin rohkenen väittää, että tuossa käyttäjäkunnan sutkautuksen mukaisessa ”epävirallisessa tavoitteessa” työryhmä on ainakin onnistunut. Ei tämä uusittu laki ole ainakaan nykyistä lakia huonompi.

bursa escort