Blogisarja osa IV: Tiesitkö tämän patenteista?

5.11.2021

Tiesitkö tämän patenteista?

Blogisarjassani selvennän selkokielellä IPR:n (Intellectual Property Rights) käsitteitä, erityisesti patenttien osalta, ja tuon esille ajankohtaisia IPR-aiheita.

Jokainen blogisarjan osa tulee olemaan lyhyt. Blogin ehtii lukemaan parissa minuutissa, vaikkapa perjantain iltapäiväkahvin ääressä. Uskon, että moni oppii uutta, ja se onkin yksi blogini tarkoitus.

Otan mielelläni vastaan kysymyksiä, kommentteja ja ehdotuksia aiheista!

Kielto-oikeus ja toiminnanvapaus (FTO, freedom-to-operate)

Edellisissä julkaisuissani olen käsitellyt uutuutta (osat 1 ja 2) ja keksinnöllisyyttä. Tässä blogissani käsittelen toiminnanvapautta (FTO, freedom-to-operate).

1. Patentti on kielto-oikeus, eli patentinhaltijalla on oikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Virheellisesti usein luullaan, että patentti antaa oikeuden käyttää omaa patentoitua tuotetta, mutta näin siis ei ole.

Patentti ei siis välttämättä oikeuta haltijaa käyttämään omaa patentoitua tuotettaan, vaan tämä vapaus on varmistettava erikseen. Tätä vapautta kutsutaan toiminnanvapaudeksi (FTO, freedom-to-operate).

2. Eli vaikka sinulle on myönnetty patentti, se ei välttämättä tarkoita, että voit käyttää tällä patentilla suojattua tuotetta loukkaamatta muiden oikeuksia.

Otetaan käytännön esimerkki: Jos jo patentoitu tuote on auto, ja sinulle myönnetään patentti, joka suojaa samanlaista autoa, mutta tässä autossa on lisäksi ympäristöä tarkkaileva kamera, et voi myydä tätä kameralla varustettua autoa loukkaamatta ensimmäistä patenttia. Tämä johtuu siitä, että ensimmäisen patentin haltija voi kieltää sinua käyttämästä autoa ylipäätään – riippumatta siitä, onko siinä lisävarusteita kuten ympäristöä tarkkaileva kamera.

  • Olisi tärkeää, että selvität aikaisessa vaiheessa, jo ennen tuotekehitykseen investoimista ja tuotteen kaupallistamista, onko sinulla toiminnanvapautta vai ei.
  • FTO:n takia on myös tärkeää laatia patenttivaatimukset siten, että saadaan maksimoitua suojan laajuus ja minimoitua loukkauskanteita.

3. Myös viranomainen voi estää patentoidun tuotteen käyttämisen. Esimerkiksi lääkettä ei saa myydä ennen kuin viranomainen antaa lääkkeelle myyntiluvan, vaikka lääke olisi jo patentoitu.

Tämä aikaa vievä myyntilupaprosessi lyhentää merkittävästi lääkkeen myyntiaikaa, ja siksi lääkepatenttien suoja-ajalle voidaankin yleensä hakea pidennystä, joka pidentää suoja-aikaa jopa 5,5 vuodella. Lääkkeen suoja-aika voi siten olla jopa 25,5 vuotta, kun normaalisti patentin suoja-aika on 20 vuotta.

Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli voin olla avuksi keksintösi suojaamisessa.

Ajankohtaista

Papula-Nevinpat Kalevan kisojen pääyhteistyökumppani

Papula-Nevinpat on ylpeänä mukana tukemassa liikuntaa ja urheilua kesäkuussa Vaasassa järjestettävissä Kalevan kisoissa 27. – 30.6.2024. Toimimme muun muassa laji-isäntänä miesten ja naisten kolmiloikassa.

Miika Tupala ja Juha Voutilainen kutsuttu Papula Oy:n uusiksi osakkaiksi

Eurooppapatenttiasiamies, DI Miika Tupala ja eurooppapatenttiasiamies, TkT Juha Voutilainen on kutsuttu IPR-toimisto Papula Oy:n uusiksi osakkaiksi 13.6.2024 alkaen.

Worklife at Papula-Nevinpat: Peppina Iivonen

Peppina Iivonen työskentelee Papula-Nevinpatissa Trademark Specialistina. Mitä hänen työpäiviin kuuluu ja miten hän on päätynyt IPR-alalle.

Patenttisuojaus digiaikana

Lue Laura Huhdanmäen blogista patenttisuojan haasteista ja eduista digiaikana, jossa teknologia kehittyy nopeasti ja ylittää kansalliset rajat.