Tavaramerkki suojaa brändiä
Tavaramerkki on arvokas osa yrityksen omaisuutta. Se tukee brändin rakentamista, lisää tunnettuutta ja voi nostaa tuotteiden tai palveluiden arvoa.
Blogisarjassani selvennän selkokielellä IPR:n (Intellectual Property Rights, immateriaalioikeudet) käsitteitä, erityisesti patenttien osalta, ja tuon esille ajankohtaisia IPR-aiheita.
Jokainen blogisarjan osa on lyhyt. Blogin ehtii lukemaan parissa minuutissa, vaikkapa perjantain iltapäiväkahvin ääressä. Uskon, että moni oppii uutta, ja se onkin yksi blogini tarkoitus.
Edellisissä julkaisuissani olen käsitellyt mm. uutuutta (1. ja 2. osa), keksinnöllisyyttä, toiminnanvapautta ja IPR:n hyödyntämistä. Tässä blogissani kerron patenttihakemuksen tekemispäivästä ja sen merkityksestä.
Patenttihakemuksen tekemispäivä on tärkeä päivämäärä, koska se vaikuttaa niin suojapiiriin kuin suoja-aikaankin. Myös keksinnön etuoikeusaika lasketaan tekemispäivästä. Tekemispäivän saamiselle on asetettu tietyt edellytykset.
Patenttihakemuksen tekemispäivä on se päivä, jolloin hakija on jättänyt patenttihakemuksen patenttiviranomaiselle ja hakemus täyttää patenttilaissa säädetyt ehdot.
Patenttiviranomainen antaa tekemispäivän patenttihakemukselle, jos:
1) hakemuksesta ilmenee, että se on patenttihakemus
2) hakemuksessa on tiedot hakijasta tai viranomainen voi tavoittaa hänet. Hakemuksen on hyvä sisältää kaikki hakijatiedot, mutta tekemispäivän saamiseksi riittää, että hakemuksessa on esim. vain hakijan puhelinnumero, josta hänet voi tavoittaa, ja
3) hakemuksen yhteydessä annetut asiakirjat sisältävät sellaista, mikä on katsottava selitykseksi tai piirustukseksi, tai hakemuksessa on viittaus aikaisemmin tehtyyn patentti- tai hyödyllisyysmallihakemukseen ja hakija on antanut tiedot patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivästä, hakemusnumerosta sekä patenttiviranomaisesta, jolle hakemus on tehty.
Eli tekemispäivän saamiseksi patenttihakemus voi sisältää ainoastaan seuraavat asiat:
Huomioitavaa on, että tekemispäivän saamiseksi patenttihakemuksessa ei tarvitse olla patenttivaatimuksia. Patenttia ei kuitenkaan myönnetä, ellei siinä ole vähintään yhtä patenttivaatimusta (koska patenttivaatimukset määräävät suojan laajuuden).
Jos alkuperäisessä hakemuksessa ei ollut yhtäkään patenttivaatimusta, hakemukseen pitää lisätä ainakin yksi patenttivaatimus. Alun perin jätetyssä selityksessä on kuitenkin oltava tuki patenttivaatimuksille.
Patenttihakemuksen etuoikeusvuosi lasketaan tekemispäivästä. Esimerkiksi jos ensimmäinen hakemus on jätetty Suomessa 3.1.2022 ja suojaa halutaan myös vaikkapa Kiinassa, voidaan 12 kuukauden aikana patenttihakemuksen tekemispäivästä jättää uusi hakemus Kiinan patenttiviranomaiselle pyytämällä etuoikeutta eli prioriteettia suomalaisesta hakemuksesta, jolloin viimeinen päivä kiinalaisen hakemuksen jättämiselle on 3.1.2023.
Viikonloput ja pyhäpäivät vaikuttavat kuitenkin tähän monessa tapauksessa niin, että jos prioriteettivuoden viimeinen päivä on viikonloppu tai pyhäpäivä, siirtyy prioriteettivuoden viimeinen päivä sitä seuraavalle ensimmäiselle arkipäivälle
Jos patenttihakemuksessa pyydetään prioriteettia aikaisemmasta hakemuksesta, uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa hakemuksen tekemispäivä korvataan tällä aikaisemman prioriteettihakemuksen tekemispäivällä.
Patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Tämän perusteella esimerkiksi hakemuksen tekemispäivänä ja sen jälkeen julkaistuja artikkeleita, tilaisuuksissa pidettyjä esitelmiä ja tuote-esittelyjä ei oteta huomioon, kun tarkastellaan uutuutta ja keksinnöllisyyttä.
Tästä poikkeuksena joissakin tapauksissa aikaisempi, mutta ennen tekemispäivää vielä julkaisematon patenttihakemus muodostaa uutuudenesteen myöhemmälle hakemukselle, jos tämä aikaisempi hakemus julkaistaan uuden hakemuksen tekemispäivänä tai sen jälkeen.
Patentin suoja-aika (yleensä 20 vuotta) lasketaan hakemuksen tekemispäivästä. Siksi hakemusta ei saa tekemispäivän jälkeen muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty. Jos tekemispäivän jälkeen huomataan, että hakemuksesta jäi puuttumaan jotain keksinnöstä, on yleensä tehtävä uusi hakemus. Tästäkin syystä hakemus kannattaa laatia kunnolla.
Patenttiasiamiehemme huolehtii automaattisesti, että hakemuksesi saa tekemispäivän asianmukaisessa järjestyksessä ja että hakemuksessa on kuvattu täsmällisesti se keksintö, jolle suojaa halutaan hakea. Tämä on tärkeää, koska tekemispäivän saamisen jälkeen hakemusta ei käytännössä voi enää täsmentää niin, että keksintö (se mille patentilla suojaa haetaan) muuttuisi.
Askarruttaako jokin erityinen IPR-asia? Otan mielelläni vastaan kysymyksiä ja kommentteja, ja myös ehdotuksia tuleviin blogiaiheisiin.
Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli voin olla avuksi keksintösi suojaamisessa!
Tavaramerkki on arvokas osa yrityksen omaisuutta. Se tukee brändin rakentamista, lisää tunnettuutta ja voi nostaa tuotteiden tai palveluiden arvoa.
Tasavallan presidentti on 22.11.2024 myöntänyt eurooppapatenttiasiamies ja Papula-Nevinpatin patenttiosaston johtaja Folke Johanssonille patenttineuvoksen arvonimen.
Alberto reflects on his transition from being a researcher to becoming a trainee patent attorney. He shares his thoughts on this journey and the insights he has gained along the way.
Huipputeknologian jatkuvasti kehittyvässä maailmassa patenttiasiantuntijoiden rooli on tärkeämpi kuin koskaan.