Dispelix tuo innovaatiot valoon: IPR-suojaukset apuna kilpailussa lisätyn todellisuuden markkinoista

Dispelix on merkittävä toimija nopeasti kasvavilla valojohdemarkkinoilla. Se valmistaa optisia rakenteita, joita käytetään lisätyn todellisuuden näyttölaitteissa. IPR-suojaukset tukevat yritystä kilpailussa alan johtoasemasta.

Lisätyn todellisuuden (Augmented Reality, AR) sovellukset ovat yleistymässä vauhdilla eri aloilla ja käyttökohteissa.

AR-teknologia mahdollistaa tietojen ja grafiikan heijastamisen vaikkapa älylaseihin tai head-up-näyttöihin, joita käytetään esimerkiksi autojen tuulilaseissa ja lentokoneiden ohjaamoissa. Tällöin käyttäjä pystyy kiinnittämään huomionsa tiettyyn toimintaan mutta samalla vastaanottamaan näytölle digitaalista tietoa tai ohjeita. Fyysisen ja virtuaalisen todellisuuden yhdistyminen tällä tavalla muuttaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa.

AR-kokemus tuotetaan läpinäkyvällä mutta korvaamattomalla komponentilla – valojohdenäytöllä. Valojohteen optiset rakenteet ohjaavat valoa niin, että käyttäjän näkökenttään voidaan heijastaa digitaalisia kuvia peittämättä kuitenkaan todellista ympäristöä.

Tällä hyvin erikoistuneella alalla Dispelix on nyt tekemässä läpimurtoa. Yritys kehittää diffraktiivisia valojohteita, joissa valoa ohjataan äärimmäisen tarkasti nanoteknologian avulla. Dispelix on suojannut keksintönsä yli 200 patentilla, ja vireillä on vielä toiset 250 patenttihakemusta. Papula-Nevinpat auttaa yritystä IPR:n suojaamisessa.

“Patenttimme on jaettu 73 perheeseen valojohdekomponentin eri osien ja niiden valmistusprosessien mukaan,” kertoo Dispelixin IP Manager Teppo Häyrynen. “Ala kehittyy erittäin nopeasti, ja innovaatioita tehdään paljon. Pyrimme tunnistamaan tarkasti keksintöjemme uudet näkökulmat, jotta ne voidaan suojata oikealla suojamuodolla.”

Kuva: Dispelix

Kilpailua markkinoiden hallinnasta

Dispelix sai alkunsa teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä, kun kaksi siellä työskennellyttä tutkijaa teki noin 15 vuotta sitten merkittäviä havaintoja valojohdeteknologiasta. He ryhtyivät yhteistyöhön Itä-Suomen yliopistossa toimivan fotoniikkatutkijan kanssa, ja kolmikko perusti Dispelixin.

Yrityksen perustajat huomasivat valojohteiden käyttömahdollisuudet älylaseissa. Tuohon aikaan älylasien kehitys oli vielä alussa, mutta läpinäkyvän näyttöteknologian edistyttyä – esimerkiksi Metan Orion-projektin myötä – Dispelixistä on tullut tärkeä yhteistyökumppani useille strategisille asiakasryhmille niin kuluttajaelektroniikan alalla kuin ilmailu- ja puolustusteollisuudessakin.

Yrityksellä on tänä päivänä noin 100 työntekijää, ja sen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa.

“Vain taivas on rajana valojohdeteknologian sovelluksissa,” sanoo Dispelixin General Counsel Maija Puustinen. “Uskomme, että lisätyn todellisuuden ja tekoälyn yhdistelmästä voi tulla hittisovellus. Laite tunnistaa, mitä käyttäjän ympäristössä tapahtuu, ja käyttää tekoälyä olennaisen ja reaaliaikaisen tiedon tuomiseksi suoraan käyttäjän näkökenttään.”

“Alalla on käynnissä teknologinen kilpailu, ja me haluamme Dispelixin olevan maailman paras,” hän lisää.

Kilpailu markkinoista on kovaa. Teknologian kehittämisessä on karkeasti kolme eri lähestymistapaa: diffraktiiviset valojohteet (kuten Dispelixin kehittämät tuotteet), heijastavat valojohteet ja holografiset näytöt.

“Dispelixin valojohteissa käytetään diffraktiota nanokokoisten hilojen läpi valon kytkemiseksi sisään ja ulos. Näin kuvien heijastumista pystytään ohjaamaan tarkasti. Uskomme, että diffraktiivisista valojohteista tulee alan hallitseva teknologia,” Häyrynen sanoo.

IPR ja tavaramerkit suojattu tärkeimmillä markkinoilla

Monimutkaisten nanokokoisten hilojen kehitystyö alkaa kattavilla simulaatioilla, ja niiden tuloksena luodaan fyysinen prototyyppi. Dispelix käyttää itse kehittämäänsä simulaatio- ja optimointiohjelmistoa valojohteiden suunnittelussa ja niiden valmistamisessa näyttölaitteiksi asiakkaiden käyttöön.

“Ohjelmisto on meidän työmme salainen ainesosa. Se antaa suunnittelijoille mahdollisuuden kokeilla erilaisia hilakokoonpanoja ja hienosäätää niitä ennen fyysisten prototyyppien rakentamista. Näin säästetään niin aikaa kuin resurssejakin ja mahdollistetaan myös se, että valojohde on optimoitu hyvin jokaista sovellusta varten,” Puustinen selittää.

Yritys on patentoinut teknologiaansa ja rekisteröinyt Dispelixin tavaramerkin tärkeimmillä markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa, EU:ssa, Kiinassa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Intiassa. Nämä on havaittu tärkeimmiksi alueiksi valojohdeteknologian markkinoiden rakentamisen ja yrityksen johtoaseman saavuttamisen kannalta. Papula-Nevinpat toimii Dispelixin oppaana tässä vaikeakulkuisessa maastossa.

“Diffraktiivinen optiikka on hyvin erikoistunut ala. Työskenneltyäni Dispelixin tiimin kanssa useamman vuoden ajan olen alkanut ymmärtää, miten edistyneitä heidän innovaationsa ovat. Kestää jonkin aikaa, ennen kuin todella tajuaa niiden monimutkaisuuden,” sanoo Papula-Nevinpatin eurooppapatenttiasiamies Teemu Manninen, joka on opiskellut fotoniikkaa Aalto-yliopistossa.

Dispelixin IP Manager Häyrynen sanoo, että Papula-Nevinpatin asiamiehillä on vankka ymmärrys patenttihakemusten laatimisen moninaisista yksityiskohdista valojohdeteknologian alalla.

“Tämän teknologian täydellinen ymmärtäminen vaatii syvällistä optiikan ja fysiikan osaamista. Tässä suhteessa työskentely Papula-Nevinpatin kanssa on ollut hyvin helppoa. Sovimme tapaamisen, jossa keksijämme selostavat, mikä innovaatiossa on uutta, ja sen perusteella asiamies on saanut laadittua pitkät selitykset patenttihakemukseen,” Häyrynen kertoo.