Euroopan patenttivirasto (European Patent Office, EPO) on julkaissut vuosittaiset patentointitilastonsa

Patentointitilasto – pitäisikö kiinnostaa? Esimerkiksi teknologiayrityksissä työskentelevät ja talousuutisia seuraavat tuntevat hyvin patentoinnin merkityksen teknologiayritysten liiketoiminnalle. Toisaalta meillä Suomessa patentointi on edelleen ns. suurelle yleisölle melko vähän otsikkotasoa syvemmältä tunnettu kenttä.

Näin alalla työskentelevänä olikin ilahduttavaa, että kotimaisen patentoinnista vastaavan viranomaisen PRH:n lisäksi myös esimerkiksi YLE nosti EPOn tilastojulkistuksen tuoreeltaan esille tämän aamun Uutisia lyhyesti -osiossaan. Tämä kertoo siitä, että patentoinnilla nähdään olevan myös jonkinasteista yhteiskunnallista merkitystä – ainakin yritysten toiminnalle ja sitä myötä maan taloudelle.

Digitaalinen viestintä patenttihakemusten kärjessä

No mitä EPOn vuoden 2023 tilastoista sitten ensi näkemältä voi huomata? Esimerkiksi sen, että patenttihakemusten määrässä mitattuna tekniikan aloista kärjessä oli viime vuonna digitaalinen viestintä (Digital Communication) noin 17 700 hakemuksella ja toisena lääketieteellinen teknologia (Medical Technology) noin 16 000 hakemuksella.

Kymmenen kärjessä olevilta tekniikan alueilta eniten kasvua vuoteen 2022 verrattuna oli sähkökoneiden, -laitteiden ja -energian alalla (Electrical machinery, apparatus and energy), jossa kasvu hakemusmäärässä mitattuna oli 12 %. Koko yhteenlaskettu EPOon jätettyjen hakemusten määrä kasvoi 2,9 %.

Suomalaisyritysten patenttihakemukset kasvussa

Entä me suomalaiset, miten me pärjäsimme? Ainakin patentointiaktiivisuuden kasvun osalta aika hyvin, me nimittäin jätimme EPOon väkilukuun suhteutettuna kaikista maailman maista neljänneksi eniten patenttihakemuksia vain Sveitsin, Ruotsin ja Tanskan ollessa meitä edellä.

Hakemusmäärämmekin oli kasvussa neljättä vuotta peräjälkeen, ja vuosikasvu oli Suomessa EPOn jäsenmaista kaikista korkein: 9,2 %! Ja siinä missä suurimman tekniikan alueen eli digitaalisen viestinnän osuus EPOn kaikista hakemuksista oli vajaa 9 %, kattoi se suomalaisten hakijoiden hakemuksista peräti 36 %.

Pitää muistaa, että tilastojen tulkinta on aina pysähtymistä vaativaa sekä vastuullista työtä ja syvemmät johtopäätökset ottavat aikansa. Yhtä tärkeää kuin katsoa paljaita lukuarvoja on sukeltaa niiden taakse ja ymmärtää se, mitä ne sisältävät ja mitä eivät, ja mitä yksittäisiäkin tekijöitä niihin on ehkä voinut vaikuttaa.

Esimerkiksi digitaalisen viestinnän suureen painoarvoon suomalaisten hakijoiden hakemuksissa voi löytää – ehkä ennalta arvattaviakin – selittäviä tekijöitä tutkimalla yksittäisten suomalaisten hakijayritysten hakemusmääriä. Kun tekee taustatyön ja ymmärtää, mitä tilaston mikäkin luku tarkoittaa, on mahdollista pohtia esimerkiksi sitä, minkälaisia isompia tai pienempiä kehityssuuntia tai vaikkapa yksittäisten yritysten panostuksia ja tulevaisuuden tavoitteita luvut ehkä heijastelevat.

Kiinnostuneelle tuore EPOn tilasto voi uskoakseni tarjota tältä kannalta monenlaista mielenkiintoista ja jopa hyödyllistäkin tietoa!