IP-klinikka Music x Media -tapahtumassa Tampereella 

Osallistuimme Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kutsusta oman alamme, aineettomien oikeuksien, asiantuntijoina 2. – 4.10.2024 järjestettyyn Music x Media -tapahtumaan, jossa PRH piti IP-klinikkaa.  

Music x Media on Suomen johtava musiikki-, viihde- ja tapahtuma-alan konferenssi, jossa musiikkialan eri sektorien edustajat kohtaavat. Tapahtuma järjestettiin ensi kertaa Tampereella jo vuonna 1989. Konferenssin yhteydessä järjestetään myös Lost in Music -festivaali, jossa esiintyy ajankohtaisimpia artisteja ja joka toimii showcase-festivaalina uusille tulokkaille. Tapahtumassa palkitaan musiikkialan merkittävimmät toimijat ja saavutukset Industry Awards -palkinnoin.  

IP-klinikalla käytännön neuvoja aineettomista oikeuksista

IP-klinikan tehtävänä oli PRH:n johdolla jakaa aineettomien oikeuksien ilosanomaa ja tietoa esimerkiksi brändäyksestä luovilla aloilla sekä kertoa uusista musiikkiteknologioista. Tämän vuoden tapahtuman fokus oli erityisesti tekoälyn (AI) soveltamisessa alalla.  

Suurin osa käymistämme keskusteluista liittyi nimenomaan tekoälyn merkitykseen ja sen käytön vaikutuksiin luovilla aloilla. Aihe on haastava, ja avoimiin kysymyksiin ei löydy lainsäädännöstä vastauksia.  

Esimerkiksi artistin ääni sellaisenaan ei saa tekijänoikeus- tai muuta immateriaalioikeussuojaa, mutta äänen käyttö esimerkiksi tekoälyn kouluttamisessa voi itsessään olla väärinkäytös. Koska selviä pelisääntöjä tai vastauksia antavaa oikeuskäytäntöä ei ole, on sopimusjuridiikan rooli merkittävä.  

Kävimme myös mielenkiintoisia keskusteluja siitä, millä tavoin tavaramerkkioikeuksien avulla henkilö- tai esimerkiksi tapahtumabrändiä kannattaa lähteä suojaamaan sekä miten brändiä rakennetaan ja kaupallistetaan.  

Musiikkiteknologia ja patentit

Vaikka luovilla aloilla aineettomissa oikeuksissa korostuvatkin tekijänoikeus, mallisuoja ja tavaramerkit, myös patenteilla on tärkeä tehtävä teknisten keksintöjen suojamuotona. Pidimmekin messuilla esityksen musiikkiteknologian patentoinnista. 

Yleisesti on hyvin tiedossa, että laitteita voi patentoida, ja musiikkiteknologian alalla laitteet voivat olla esimerkiksi soittimia, niiden oheislaitteita, studiotekniikkaa tai esitystekniikkaa. Tietyin edellytyksin on kuitenkin mahdollista patentoida myös menetelmiä, algoritmeja ja jopa tietokoneohjelmia – esimerkiksi käyttöliittymiä tai tekoälysovelluksia. 

Musiikkiteknologiset keksinnöt saattavatkin liittyä vaikkapa audiosignaalin prosessointiin, tallennukseen tai siirtoon (EP 1 879 347), soittolistojen mukauttamiseen striimauspalvelussa (EP 2 608 076) tai laulun ja instrumenttien erotteluun neuroverkon avulla (EP 3 608 903). Toisaalta myös mobiililaitteisiin ladattavat sovellukset voivat olla patentoitavissa tietokoneohjelmina, jotka saavat mobiililaitteen toimimaan tietyllä tavalla, kun sovelluksen ohjelmakoodi ladataan sovelluskaupasta ja suoritetaan mobiililaitteessa. 

Musiikkiteknologisten keksintöjen tekeminen ei ole vain insinöörien yksinoikeus, vaan musiikkiteknologian käyttäjät ovat joskus jopa paremmassa asemassa tekemään keksintöjä. Siitä mahtavana esimerkkinä toimii Eddie Van Halen, jolla musiikkiteknologisen laitteen – eli tässä tapauksessa kitaran – käyttäjänä oli ensikäden tuntuma ja ymmärrys siitä, mitä soittaminen vaatii ja millaisia haasteita siinä on.  

Tähän käyttäjälähtöiseen tarpeeseen hän keksi idean kitaran tukilaitteesta, jolle Yhdysvaltain patenttivirasto myönsi vuonna 1987 patentin US 4,656,917. Meillä kaikilla musiikkiteknologian käyttäjillä on siis hyvä mahdollisuus tehdä keksintöjä. 

Erityisesti luovilla aloilla on kuitenkin tärkeää ymmärtää eri suojamuotojen käyttötarkoitukset, jotta erityyppiset ideat saadaan suojattua mahdollisimman hyvin.  

Asiantuntijamme Papula-Nevinpatilla auttavat tunnistamaan suojattavissa olevat asiat ja etsimään niille oikeat suojamuodot, oli sitten kyse tekijänoikeuden turvaamisesta sopimusteitse tai rekisteröitävistä oikeuksista kuten tavaramerkeistä, mallisuojasta tai patenteista.