Kuinka patentoida tietokonepelejä

9.8.2021

Tietokonepelien kehittäjä voi suojata pelinsä taustalla olevan IPR:n patentoimalla pelin toimintaan vaikuttavia teknisiä piirteitä. Eurooppapatenttiasiamies Tomi Konkonen selventää tietokonepelien patentoimista havainnollistavien esimerkkien avulla.

“Tietokonepelit ovat varmasti yksi haastavimmista aloista patentoimisen kannalta, mutta kyseessä on arvokas teollisuuden ala, jossa patenttisuojaa kannattaa ehdottomasti harkita,” Konkonen sanoo.

Euroopan patenttiviraston (EPO) vaatimukset tietokonepelien patentoimiselle perustuvat yleisesti ohjelmistojen patentointia koskeviin sääntöihin. Patenttivaatimuksissa voi olla sekä ei-teknisiä että teknisiä piirteitä, mutta tekniset piirteet takaavat paremmin patentoitavuuden.

“EPOn keksinnöllisyyden vaatimus on vaikea täyttää, koska siinä otetaan huomioon vain tekniset piirteet,” Konkonen selittää. “Siksi on tärkeää luetella ne yksityiskohtaisesti patenttivaatimuksessa sekä miettiä, miten keksintö toimii suhteessa pelin toimintaan. Tässä pitää olla todella perusteellinen.”

Esimerkeistä apua

Tietokonepelit luokitellaan yleensä CPC-patenttiluokitusjärjestelmän luokkiin A63F13 (Video games) ja A63F2300 (Features of games). Näihin luokkiin kuuluu yli 200 alaryhmää, jotka kattavat esimerkiksi pelityypin (ajopelit, ammuntapelit tms.), lisälaitteet, asiakkaan ja palvelimen välisen viestinnän, P2P-dynamiikat, pelin etenemisen, hahmojen hallinnan, tietoturvanäkökohdat jne.

Alan suurimmat patentinhaltijat ovat peliteollisuuden tunnettuja nimiä: Sony (noin 700 patenttia), Nintendo (250), Microsoft (200), GREE (200), Tencent (150), EA Games (100), Immersion (100) ja Kabam (100).

 “Oikeuskäytännössä ei ole tarkkoja määritelmiä sille, mikä on tietokonepeleissä patentoitavissa ja mikä ei, joten paras tapa tarkastella asiaa on esimerkkien avulla,” Konkonen sanoo.

Sonic the Hedgehog

Japanilainen peliyhtiö Sega loi Sonic the Hedgehog -pelisarjan 1990-luvun alussa. Nykyään Sonic on mediabrändi, joka sisältää kirjoja, sarjakuvia ja oheistuotteita. Peleihin perustuva elokuva valmistui vuonna 2020.

Segan Sonic the Hedgehog 2 -pelissä oli moninpeli- ja yhteistyöpelitoiminto. Tämä aiheutti kuitenkin teknisen ongelman silloin, kun pelaajat olivat keskenään eritasoisia, koska toinen pelaaja saattoi jäädä liian kauas paremmasta pelaajasta. Sega esitti ratkaisun ongelmaan patentissa EP2578281B1, jossa kuvataan, kuinka pelaajat saadaan pysymään riittävän lähellä toisiaan.

“Tämä on mielenkiintoinen tapaus, sillä se osoittaa, että pelin pelaajainteraktio voi itsessään olla patentoitavissa,” Konkonen sanoo. “Sega onnistui patentoimaan sen teknisen piirteen, jolla pelaajat pidetään toistensa lähellä.”

Konami

Toinen japanilainen pelitalo, Konami, on patentoinut olennaisia piirteitä kahden pelaajan jalkapallopelistä.

Pelissä käytetään merkkejä, jotka auttavat pelaajia potkaisemaan palloa oikeaan suuntaan toisilleen. Merkeillä osoitetaan myös pallon sijaintia silloin, kun se on näkyvissä olevan pelialueen ulkopuolella. Konami onnistui patentoimaan näiden merkkien muodostamisessa käytetyn teknologian.

“Tämä on yksi EPOn valituslautakunnan kuuluisista päätöksistä,” Konkonen kertoo. “Merkkien taustalla olevalla teknologialla katsottiin olevan tekninen kontribuutio tekniikan tasoon, joten EPO hyväksyi sen patentoitavaksi keksinnöksi.”

Disneyn chat-alusta

Patenttihakemuksia ei kuitenkaan aina hyväksytä pelialalla. Esimerkiksi Disney halusi suojata chat-alustan, joka muokkaa automaattisesti yhteistä keskusteluympäristöä yksilöllisten käyttäjävalintojen perusteella. Tässä tapauksessa hakemuksessa ei ollut EPOn mielestä mitään sellaista teknistä piirrettä, joka olisi erottanut sen tunnetusta tekniikasta, joten se hylättiin.

“Vaikka chat-alusta oli varmasti patentoitavissa, tekninen kontribuutio ei ollut selvä,” Konkonen toteaa. “On hyvä muistaa, että peleihin liittyy usein tiedon esittämistä, sillä kyseessä on runsaasti grafiikkaa sisältävä ympäristö. Tietojen esittämistä ei kuitenkaan voi patentoida. Tekniset piirteet olisi pitänyt tuoda paremmin esiin.”

Tästä pääset katsomaan Tomi Konkosen englanninkielisen webinaariesityksen aiheesta.

Ajankohtaista

Worklife at Papula-Nevinpat: Jenni Isokangas

Sovellusasiantuntijamme Jenni Isokangas kertoo työstään ja mistä hän nauttii vapaa-ajallaan.

Papula-Nevinpatin Gustav Boije af Gennäs ja Sanna Virtanen läpäisivät asiamiestutkinnon

Gustav Boije af Gennäs ja Sanna Virtanenovat suorittaneet patenttiasiamiestutkinnon siten kuin auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä on säädetty. Tutkinnon suorittamisen myötä heidät voidaan lisätä lautakunnan ylläpitämään rekisteriin auktorisoiduista patenttiasiamiehistä.

Kiinan patenttilain muutokset voimistavat patenttisuojaa

Lue patenttiasiamiehemme Juha Voutilaisen blogi Kiinan patenttilain uudistuksista, jotka voimistavat patenttisuojaa sekä ovat hakijaystävällisiä.

FT Martta Asikainen on nimitetty Papula-Nevinpatiin patenttiasiantuntijaksi 7.1.2022 alkaen

FT Martta Asikainen on nimitetty patenttiasiantuntijaksi Papula-Nevinpatin kemia- ja prosessitekniikka -tiimiin 7.1.2022 alkaen. Martalla on laaja-alainen kokemus kemian alalta, ja hän on toiminut viimeksi teknologia- ja IP-johtajana biomuovialan startup-yrityksessä.