Lakipalvelut käännekohdassa Venäjällä – mikä muuttuu?

Lakipalvelujen sääntelemisestä on keskusteltu Venäjällä jo pitkään, ja erilaisia hankkeitakin on käynnistetty asian viemiseksi eteenpäin. Mikään niistä ei ole kuitenkaan johtanut merkittäviin muutoksiin, ennen kuin nyt. Tällä hetkellä Venäjän lakipalvelujärjestelmää ollaan tosissaan muuttamassa nyt käynnissä olevan uudistushankkeen myötä.

Lakipalvelujärjestelmä muutoksen tarpeessa

Nykyinen tilanne Venäjällä on sekava ja hallitsematon, koska lakipalveluja tarjoavia eri tahoja on paljon. Lakipalveluja voivat tarjota:

1. laissa säädetyllä asianajaja-nimikkeellä toimivat asianajajat
2. ilman asianajaja-nimikettä toimivat lakimiehet, jotka tarjoavat lakipalveluja venäläisille ja kansainvälisille lakitoimistoille
3. yksityisesti toimivat lakimiehet ja (iv) yritysten palveluksessa olevat lakimiehet.

Immateriaalioikeuksiin liittyvät ammattimaisten lakipalvelujen markkinat ovat tällä hetkellä suurien ulkomaisten lakitoimistojen hallussa. On ollut nähtävissä, että ulkomaiset tavaramerkkien ja patenttien haltijat luottavat enemmän ulkomaisten toimistojen tarjoamiin palveluihin paikallisten toimijoiden sijaan. Syynä tähän on varmasti yleinen epäilys oikeusjärjestelmän toimivuudesta ja luotettavuudesta – kansainväliset ketjut koetaan turvallisiksi epävarmassa ympäristössä.

Tämä on käytännössä johtanut tilanteeseen, jossa kansainväliset lakitoimistoketjut ovat rekrytoineet kyvykkäimmät lakimiehet paikallistoimistojensa palvelukseen Venäjällä pienten paikallisten toimijoiden jäädessä jalkoihin palveluntarjoajina.

Tilanne on muodostunut ongelmaksi eri tahoille. Venäjällä voimakkaasti vallalla oleva ajatusmaailma ”suosi kotimaista” on jäänyt taka-alalle ainakin IPR-maailmassa ja on aiheuttanut painetta muun muassa lainsäätäjille lakipalveluja koskevien säännösten tiukentamiseksi.

Virallisesti uudistuksen tarkoituksena on yhdistää ammattikuntaa, parantaa lakipalvelujen laatua, suojata kotimaan markkinoita ulkomaisilta toimijoilta ja yhdenmukaistaa säännöksiä muiden maiden oikeusjärjestelmien kanssa.

Mikä muuttuu?

1.1.2023 alkaen ainoastaan asianajajat voivat edustaa asiakkaita juridisissa asioissa ja tarjota maksullisia lakipalveluja. Muutos ei koske yritysten lakipalveluissa työskenteleviä henkilöitä tai voittoa tavoittelemattomien järjestöjen edustajia, jotka tarjoavat ilmaisia lakipalveluja. Tämä tulee mullistamaan ammattikuntaa merkittävästi, koska tällä hetkellä suurimmalla osalla lakipalveluja tarjoavilla lakimiehillä ei ole asianajaja -statusta.

Esitys rajoittaa merkittävästi ulkomaisten lakitoimistojen asemaa Venäjällä. Uudistuksen jälkeen ulkomaalaiset lakimiehet saisivat työskennellä Venäjällä vain vastavuoroisuusperiaatteella: vieraan valtion tulee myöntää omalla alueellaan toimiville venäläisille lakimiehille asema, joka sallii heille lainopillisen neuvonnan antamisen Venäjän lakeja koskevissa asioissa.

Jos esitys siis hyväksytään, ulkomaiset lakitoimistot eivät pysty tulevaisuudessa jatkamaan liiketoimintaansa Venäjällä sivutoimistojen, edustustoimistojen tai tytäryhtiöiden kautta niin kuin nyt, vaan niiden on ryhdyttävä suunnittelemaan uudelleenjärjestelyä. Vielä on epävarmaa, miten uudistus toteutuessaan käytännössä muuttaa nykyistä tilannetta, mutta tässä vaiheessa on jo selvää, että ulkomaisten toimijoiden toimintavaltuuksia halutaan supistaa huomattavasti.

Milloin uudistus tulee voimaan?

Uudistus on tarkoitus toteuttaa kolmessa vaiheessa:

1. Lakiesitysten julkistaminen ja siihen liittyvät lakimuutosehdotukset vuonna 2018.
2. Vuoden 2019 aikana otetaan käyttöön väliaikainen yksinkertaistettu menettely, jolla lakimiehille voidaan myöntää asianajajan asema.
3. 1.1.2023 lähtien vain asianajajilla on oikeus lailliseen edustamiseen ja maksullisten lakipalvelujen tarjoamiseen.

Käsityksemme mukaan suunniteltu aikataulu on epärealistinen, koska edes ensimmäistä vaihetta ei ole vielä saatu toteutettua. Toisaalta, lainsäädäntöhankkeiden läpiviemisestä ennätysajassa on kokemuksia, kuten esimerkiksi IPR-tuomioistuimen perustaminen, mutta näissä tapauksissa maan korkeimmalla taholla tulee yleensä olla erityinen intressi asiassa.

Etuja ja haittoja

Esityksen kannattajien mukaan muutokset parantavat tarjottavien lakipalvelujen laatua ja takaavat tulevaisuudessa avoimet markkinat venäläisille lakimiehille. Vastustajat sanovat, että uudistus loukkaa kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia vapaasta oikeuksiensa puolustamisesta.

Esityksen vastustajat pelkäävät myös sitä, että uudistus johtaisi lakimiesten liialliseen kontrollointiin, koska uusien säännösten myötä lakimiehet pakotettaisiin toimimaan Venäjän asianajajaliiton valvonnassa ja noudattamaan sen sääntöjä. Näin varmasti tulee tapahtumaan, mikäli esitys menee tällaisenaan läpi – kenties tämä onkin lainsäätäjän tavoitetila.

Joka tapauksessa asianajajien mahdollinen monopoliasema ei ole välttämättä paras ratkaisu asiakkaille. Erilaisten toimijoiden ja valinnanvapauden vähentäminen ei ole kovin tavoiteltavaa nykypäivän liike-elämässä. Monopoliasema tunnetusti nostaa palveluiden hintaa, ja siitähän asiakkaat eivät varmasti ole innoissaan.

Myös ehdotettu yksinkertaistettu menettely asianajajan aseman saamiseksi on aiheuttanut huolta: tuleeko se todellisuudessa laskemaan asianajajien laatuvaatimuksia?

Esityksen tavoite lakipalvelujen laadun parantamisesta ja säännösten yhdenmukaistamisesta muiden maiden oikeusjärjestelmien kanssa on mielestämme hyvä asia. Toteutuessaan tämä varmasti vahvistaa luottamusta venäläiseen oikeusjärjestelmään. Toisaalta olemme samaa mieltä uudistuksen epäilijoiden kanssa – kaikenlainen toiminnan rajoittaminen ja tietyn ryhmittymän suosiminen ei ole tätä päivää.