IPR-oikeudet Ukrainassa: Toivon kipinöitä selviytymisen keskellä
Riikka Palmos kirjoittaa blogissaan Ukrainan IPR-oikeustilanteesta.
IPR-ympäristön kansainvälistyminen antaa teollisoikeuksien haltijoille monia mahdollisuuksia suojata oikeuksiaan myös maailmanlaajuisesti. Teollisoikeuksien puolustaminen perustuu silti pitkälti kansallisiin määräyksiin ja prosesseihin, joiden yksityiskohdat vaihtelevat maasta toiseen. Näin on myös Venäjän kohdalla.
Teollisoikeusriitojen käsittely Venäjällä on jaettu kahden eri tuomioistuimen kesken. Nämä ovat Moskovassa sijaitseva IPR-tuomioistuin ja yleiset siviilioikeudet. Vaikka tuomioistuinten määräykset vaihtelevat tapauskohtaisesti, on olemassa myös yleisiä käytäntöjä, joita sovelletaan useimmissa tapauksissa ja jotka on hyvä tietää. Alla luettelen Venäjän käytännöistä ja toimenpiteistä ne tärkeimmät:
Tuomioistuimessa edustamiseen tarvitaan aina alkuperäiskappale valtakirjasta sekä yhtiörekisteristä tilattu kaupparekisteriote, kun käsittelyn osapuolena on oikeushenkilö. Kaikkien asiakirjojen tulee olla julkisen notaarin oikeaksi todistamia ja laillistettuja ns. Apostilla-todistuksella.
Venäläistä yritystä koskevien asiakirjojen on oltava yrityksen johtajan allekirjoittamia ja vahvistettuja yrityksen leimalla. Myös muut käsittelyssä tarvittavat asiakirjat on vahvistettava. Lisäksi kaikki asiakirjat on käännettävä venäjäksi.
Lain mukaan vastapuolta pitää varoittaa etukäteen mahdollisesta kanteesta, jotta hän saa tilaisuuden asian ratkaisemiseen sovinnollisesti. Tämä on pakollinen osa prosessia, eikä sitä voi välttää.
Esimerkiksi jos kyseessä on käyttämättömän tavaramerkin mitätöimistä koskeva kanne, tavaramerkin omistajalle on toimitettava ensin kirje, jossa tätä pyydetään vapaaehtoisesti poistamaan tavaramerkki kokonaan tai osittain rekisteristä tai siirtämään se kokonaan tai osittain kirjeen lähettäjän omistukseen.
Jos tavaramerkin omistaja ei vastaa kahden kuukauden kuluessa, kantajalla on 30 vuorokautta aikaa jättää kanne IPR-tuomioistuimeen. Kantajan on hyvä olla valmiina kanteen jättämiseksi, ja kaikki tuomioistuinkäsittelyssä tarvittavat asiakirjat kannattaa hankkia hyvissä ajoin etukäteen. Jos kantaja ei jätä kannetta 30 vuorokauden kuluessa, hän voi toimittaa tavaramerkin omistajalle uuden pyynnön aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisestä pyynnöstä.
Kantajan on ilmoitettava kanteesta toiselle osapuolelle. Jos vastaaja on ulkomainen yritys eikä saavu paikalle valmistavaan käsittelyyn, tuomioistuin yleensä katsoo, ettei vastaajalle ole ilmoitettu kanteesta asiaankuuluvalla tavalla. Tällöin vastaajalle ilmoitetaan kanteesta oikeusministeriön välityksellä kansainvälisen sopimuksen mukaisesti, mikä viivästyttää prosessia yleensä kuudella kuukaudella. Jos vastaaja on venäläinen, kanteesta ilmoittaminen ei useinkaan aiheuta ongelmia.
Vaikka Venäjän laissa onkin säädetty turvaamistoimista, tuomioistuimet eivät yleensä hyväksy turvaamistoimihakemuksia kovin helposti. Poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat verkkotunnuksia koskevat riidat, sillä niissä on riskinä, että verkkotunnuksen haltija siirtää tunnuksensa toiselle henkilölle oikeuskäsittelyn aikana – tämä onnistuu helposti ja nopeasti. Siksi tuomioistuin yleensä hyväksyy hakemukset, joissa pyydetään kieltämään vastaajaa siirtämästä tunnusta toiselle kanteen käsittelyn ollessa vireillä.
Venäjän lainsäädännössä on annettu tarkat määräykset todisteiden toimittamisesta eri kanteiden yhteydessä. Esimerkiksi:
– Kun vaaditaan tavaramerkin mitätöimistä käyttämättömyyden vuoksi, kantajan pitää pystyä todistamaan intressinsä asiassa.
– Turvaamistoimen yhteydessä hakijan on osoitettava hakemuksessaan perusteet turvaamistoimelle.
– Korvauksia vaativan osapuolen on pystyttävä osoittamaan todelliset vahingot asiakirjatodisteiden avulla.
Mahdollisissa loukkaustilanteissa on tärkeää toimia nopeasti – se on kaikkien osapuolten etu. Olemme mielellämme mukana valvomassa etuasi ja tarvittaessa puolustamme oikeuksiasi oikeudessa.