Patentoinnilla kaupallista menestystä
Onko sinun yrityksesi valmis hyödyntämään patentoinnin mahdollisuudet? Lue lisää webinaaristamme tehdystä artikkelista ja hyödynnä asiantuntijoidemme vinkit!
Patenttiasiamies Tomi Konkonen on työskennellyt informaatioteknologia- ja elektroniikka-alan patenttien parissa yli 20 vuoden ajan. Papula-Nevinpatin järjestämässä webinaarissa hän kertoo, minkälaisia haasteita ohjelmistokeksintöjen patentointiin liittyy tekoälyn ja IoT-järjestelmien aikakaudella, ja neuvoo, kuinka näitä haasteita pystytään ratkaisemaan.
“Joskus kuulee sanottavan, että ohjelmistoja ei ole mahdollista patentoida. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa,” sanoo Konkonen. “Euroopassa ohjelmistoja voi patentoida, jos keksinnöllä on niin sanottu tekninen kontribuutio tekniikan tasoon.”
“Eurooppapatenttilautakunta soveltaa systemaattista käsittelytapaa, joka on kehittynyt pitkän ajan kuluessa valituslautakunnan päätösten pohjalta,” hän selittää. “Ohjelmistokeksinnön pitää selvitä kahdesta esteestä, jotta se voidaan patentoida Euroopassa.”
Ensimmäinen este on se, että Euroopan yhdenmukaistettu lainsäädäntö estää tietynlaisten keksintöjen patentoimisen. Ohjelmistot kuuluvat tähän ryhmään, mutta este on helposti ohitettavissa lisäämällä patenttivaatimukseen jokin sellainen tekninen piirre, joka tuo puhtaasti ohjelmistokeksintöön myös perinteisemmän tekniikan piirteitä.
Toinen este, joka koskee ohjelmiston niin sanotun keksinnöllisyyden arvioimista, onkin vaikeampi selvittää. Tutkimusprosessin tässä vaiheessa otetaan huomioon pelkästään tekniset piirteet, joilla on kontribuutio tekniikan tasoon, ja kaikki ei-tekniset yksityiskohdat jätetään tietoisesti huomiotta.
“Keksinnöllisyyden arvioiminen tarkoittaa sitä, että keksinnön on oltava täysin uusi tekniikan alalla, vaikka se on ohjelmisto ja perustuu abstrakteihin käsitteisiin,” Konkonen sanoo.
Miten Euroopan patenttivirasto eli EPO sitten arvioi teknisyyttä tai ei-teknisyyttä tekoäly- ja IoT-keksintöjen tapauksessa? Konkosen mukaan vastaus ei ole yksiselitteinen.
“Alunperin patenttijärjestelmät on suunniteltu mekaanisille keksinnöille – ei ohjelmistoille – joten sama viitekehys ei toimi ihan kunnolla nykymaailmassa,” hän toteaa.
Ero sen välillä, onko ohjelmisto patentoitavissa vai ei, on hyvin pieni. Paras tapa ymmärtää aihetta onkin käytännön esimerkki: Vaikkapa neuroverkko, jossa käytetään erityisiä algoritmeja epäsäännöllisen sydämen sykkeen tunnistamiseen, olisi patentoitavissa, koska tällaisella keksinnöllä on uusi tekninen kontribuutio alalle. Sen sijaan pelkät laskennalliset mallit ja algoritmit yksinään, ilman teknistä viitekehystä, eivät olisi patentoitavissa.
“IoT-keksinnöt täyttävät yleensä EPOn määritelmän siitä, minkälaisia keksintöjä voi patentoida, mutta vaatimus keksinnöllisyydestä aiheuttaa monesti ongelmia,” Konkonen sanoo.
“Esimerkiksi hammasharjan ja kotiverkon välinen tiedonsiirtoyhteys ei olisi patentoitavissa. Mutta jos hammasharja tunnistaisikin älykkäästi, mitä hammasta täytyy vielä harjata, ja jos tämä voitaisiin havainnollistaa sovelluksen käyttöliittymän avulla, niin silloin olisi kyllä mahdollista hakea patenttia.”
Konkonen muistuttaa, kuinka tärkeää patenttivaatimuksissa on kuvata yksityiskohtaisesti keksinnön teknisiä piirteitä, keksinnön sovellusmuotoja ja keksinnön/sen avulla ratkaistavaa ongelmaa. Patenttivaatimusten tulisi sisältää myös jokin mahdollisen loukkauksen identifioiva/yksilöivä määrite.
Esimerkiksi sen sijaan, että keksintö kuvattaisiin “tiedonsiirtojärjestelmäksi hissin ja matkapuhelimen välillä”, patenttivaatimuksessa tulisi mieluummin käyttää jotain sellaista määrittelyä, jonka perusteella patenttiin kohdistuva loukkaus olisi helpompi tunnistaa, kuten: “hissi, joka käsittää tiedonsiirtojärjestelmän, jossa käytetään matkapuhelinta.”
“Toisiinsa liittyvissä keksinnöissä, jollaisia on paljon IoT-alalla, on tärkeää määritellä, missä keksinnön uusi piirre on,” Konkonen sanoo. “Jos se on IoT-laitteessa itsessään, niin on selvää, että patenttisuoja ei voi ulottua kattamaan palvelinta – pelkästään laitteen patentoiminen voi olla mahdollista.”
Konkonen antaa käytännön neuvoja IoT-alan startup-yrityksille, joista monilla on suppeat resurssit patenttihakemusten tekemiseen ja patenttiloukkausten valvontaan.
“Yksi keskeinen kriteeri nykypäivänä on nopeus. Pyri saamaan patentit tehtyä nopeasti, koska ohjelmistopohjaisten tuotteiden elinkaari on hyvin rajallinen,” neuvoo Konkonen.
Patenttiloukkauksia on mahdotonta valvoa maailmanlaajuisesti, joten tehokkainta on pysytellä ajan tasalla omien asiakkaiden ja lähimpien kilpailijoiden tekemisistä,” hän sanoo. “Tällainen valvonta, joka tehdään osana jokapäiväistä liiketoimintaa, on tehokkain tapa tunnistaa patenttirikkomuksia.”
Onko sinun yrityksesi valmis hyödyntämään patentoinnin mahdollisuudet? Lue lisää webinaaristamme tehdystä artikkelista ja hyödynnä asiantuntijoidemme vinkit!
Lue asiantuntijoidemme kokemuksia Music x Media -tapahtumasta ja IP-oikeuksien roolista musiikki- ja viihdealoilla.
Lue Juho Liekkisen ajatuksia patenttitrainee-ajasta ja mitkä ovat hänen vinkkinsä traineepaikkoja miettiville.
Epätavanomaiset tavaramerkit tarjoavat yrityksille uusia ja innovatiivisia tapoja erottua kilpailijoista ja luoda vahvempia tunnesiteitä kuluttajiin. Lue lisää Lotta Ahovaaran blogista.