Patentointi startupin arvonluonnin ja kasvun tukena

20.5.2019

Yksi kehittää lohkoketjuihin tai tekoälyyn perustuvaa ohjelmistoa, toinen teknisesti ylivertaista mittalaitetta ja kolmas puolestaan koko maatalouden mullistavaa tapaa tuottaa ruokaa. Vaikka kasvuorientoituneet teknologiastartupit ovatkin yhteiskuntamme merkittäviä innovaatiomoottoreita, yllättävän usein startupeissa ei tiedetä, miten patenttiasiat pitäisi ottaa huomioon yrityksen kokonaisstrategiassa.

Patentti ei ole yleispätevä patenttiratkaisu

Yksittäiselle startupille räätälöidyn IPR-strategian laatiminen on monitahoinen haaste, muun muassa siksi, ettei kaikkia patenteilla suojattavissa olevia keksintöjä ole järkevää patentoida. Esimerkiksi tunnetun tuotteen uuden, vaihtoehtoisen valmistusmenetelmän patentointia kannattaa harkita tarkasti, koska usein kilpailijoiden on vaikeaa tai jopa mahdotonta kopioida tällaista keksintöä – ainakaan laillisin keinoin.

Muun muassa tällaisten keksintöjen kohdalla voikin olla suositeltavaa suojata keksintöjä yrityssalaisuuksina eikä patentein. Toisaalta tällaisesta valmistusmenetelmästä saatetaan kertoa yhteistyökumppaneille ja toimittajille, jolloin patentointi voi olla kuitenkin tarpeen.

Panosta patenttihakemustesi laatuun

Jos startup-yritys päätyy osana IPR-strategiaansa suojaamaan tuotteitaan patenteilla, startupin kannattaa panostaa mieluummin patenttihakemusten laatuun kuin niiden määrään. Laadulla tarkoitan erityisesti täsmällisiä, laajoja ja monipuolisia patenttivaatimuksia, kattavaa selitystä, selkeitä kuvia sekä asiantuntevaa hakemuskäsittelyä.

Toki jonkun mielestä patentoinnissa ei tarvitse keskittyä laatuun. Esimerkiksi uuden eurooppalaisen patentin arvo mitataan helposti sadoissa tuhansissa euroissa (PatVal EU-projekti 2005). Tällöinhän on varmasti helppoa kasvattaa yrityksen arvoa potentiaalisten ostajien silmissä jättämällä mahdollisimman paljon mitä tahansa patenttihakemuksia, eikö totta? Ei, asia ei yleensä ole näin.

Onko patenttihakemuksellasi arvoa?

Patenttihakemukseen ei saa hakemuskäsittelyn aikana lisätä mitään uutta asiasisältöä. Jos patenttihakemus ei jo hakemispäivänä sisällä mitään sellaista, mikä voidaan tulkita uudeksi ja keksinnölliseksi tunnettuun tekniikkaan nähden, hakemus ei voi johtaa patentin myöntämiseen.

Tästä syystä valveutuneen ostajan silmissä patenttihakemuksen arvo onkin lähtökohtaisesti myönnettyä patenttia selvästi alempi. Laadukkaan hakemuksen kohdalla uutuus- ja keksinnöllisyysedellytykset on otettu huomioon jo hakemuksen laadintavaiheessa, jolloin keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden puolustaminen käy vaivattomasti.

Toisaalta patenttihakemuksen suojapiiriä voidaan hakemuskäsittelyn aikana muokata alkuperäisessä hakemuksessa kuvattujen piirteiden puitteissa. Tällainen suojapiirin muokattavuus voi olla arvokas etu, minkä vuoksi tiettyyn kantahakemukseen pohjaavaa patenttiperhettä on usein järkevää laajentaa jaettujen hakemusten avulla ennen kantahakemuksen hyväksymistä.

Panostamalla patenttihakemusten laatuun jo laadintavaiheessa voidaan kasvattaa todennäköisyyttä saada kunkin hakemuksen pohjalta rakennetuksi arvokas patenttiperhe, jolla on laaja, omalla teknologia-alallaan merkityksellinen suojapiiri.

Patentin tukeva perustus

Myönnettyjen patenttien osalta kannattaa ottaa huomioon, että hatarasti laaditun patentin lisensointi tai sen suoman kielto-oikeuden hyödyntäminen on vaikeaa, koska loukkaustilanteissa loukkaaja pyrkii usein mitätöimään patentin.

Myöntämisen jälkeisen mitätöinnin estämiseksi patentin pitää siis seistä varsin tukevalla perustuksella. Tuon perustuksen kulmakiviä ovat keksinnön uutuus ja keksinnöllisyys mutta myös selityksen kattavuus sekä hakemuksen ja hakemuskäsittelyn muodolliset seikat. Valveutuneella yritysostajalla on yleensä keinot patenttien ja patenttihakemusten perusteelliseenkin arviointiin, minkä johdosta esimerkiksi pieniltä tuntuvat hakemuskäsittelyjen aikana tehdyt virheet voivat ratkaisevasti heikentää startupin patenttisalkun arvoa.

Suojaa kasvun siemenet

Patentoinnissa laatuun panostaminen on siis tärkeää, jos startupin omistajien tavoitteena on arvonluonti ennen yrityksen myyntiä. Laadun korostaminen patenttien kohdalla on lisäksi viisasta myös, vaikka omistajien pääasiallisena tavoitteena ei olisikaan arvonluonti vaan pidempiaikainen kansainvälinen kasvu.

Usein vakiintuneenkin teknologiayrityksen kasvu tukeutuu vahvasti yrityksen alkutaipaleella tehtyihin, yrityksen teknologian ydintä kattavasti suojaaviin patentteihin. Puutteellisesti laadittuina tällaiset patentit ovat alttiita kilpailijoiden keinottelulle ja hyökkäyksille, mikä voi oleellisesti heikentää patentit omistavan yrityksen kasvu- ja toimintaedellytyksiä.

Jos kiinnostuit aiheesta, esimerkiksi patenttiosastomme johtajan, Folke Johanssonin, ja ICT ja sähkötekniikka -tiimimme tiiminvetäjän, Tomi Konkosen, yhteinen blogiteksti ”Arvokkaan patentin resepti” kuvailee tarkemmin keskeisimpiä laadukkaan patenttihakemuksen piirteitä.

Ajankohtaista

Patentointi tuo kilpailuetua, markkinointihyötyjä ja lisensointituloja – Case Unikulma

Unikulma on suomalainen perheyritys, joka valmistaa yksilöllisesti räätälöityjä patjoja. Keksintöjen patentointiin ryhdyttiin, kun kilpailija ehti kopioida erään patjamallin. Nyt Unikulma on perustajansa Vesa Tuomisen mukaan omalla toimialallaan yksi maailman vahvimmin immateriaalioikeutensa suojanneita yrityksiä.

Kehittyvä Elintarvike -lehti: Uusi tavaramerkkilaki nykyaikaistaa käytäntöjä

Kehittyvä Elintarvike -lehti haastatteli EU-tavaramerkkilakimies Jussi Mikkolaa Suomen uudesta tavaramerkkilaista, joka tuli voimaan 1.5.2019.

Uutterat kemistit tuottavat Linda Norrgårdille töitä

Kemia-lehti haastatteli keväällä meillä patenttiasiamiehenä aloittanutta Linda Norrgårdia. Lue haastattelusta myös Lindan vinkit, jos pohdit innovaatiosi patentointia.

Suomen uuden tavaramerkkilain keskeisimmät muutokset

Uusi tavaramerkkilaki astui voimaan 1.5.2019. Artikkelissamme selvennämme keskeisimmät lakimuutokset.