Nykyaikana teknologia kehittyy ennalta arvaamatonta tahtia. Teknologian nopean kehityksen vuoksi immateriaalioikeuksien suojaaminen on entistä tärkeämpää. Patenttisuojaus digiaikana asettaa myös haasteita. Haasteet liittyvät esimerkiksi digitaaliteknologian luonteeseen ja patenttioikeuksien täytäntöönpanoon liittyviin kysymyksiin globaalitaloudessa.
Patenttisuoja tarjoaa kuitenkin merkittävää kilpailuetua ja houkuttelee investointeja. Patentit edistävät innovointia ja kehittävät tekniikan tasoa kannustamalla keksijöitä luomaan uusia keksintöjä.
Digitaalitaloudelle on ominaista aineettomien hyödykkeiden, kuten algoritmien, ohjelmistojen, datan hyödyntämisen sekä tietysti patenttien ja muiden IPR-oikeuksien merkitys. Digitaalinen muutos vauhdittaakin kasvua erityisesti sähkö- ja viestintäteknologioihin liittyvillä aloilla, joilla jätettyjen patenttihakemusten osuus on jo noin kolmannes kaikista Euroopan patenttivirastoon jätetyistä patenttihakemuksista.
Vuonna 2023 sähkö- ja viestintäteknologiaan liittyvät alat jatkoivat kasvua. Euroopan ulkopuolelta tulevien hakemusten kasvava osuus korostaa Euroopan teknologiamarkkinoiden houkuttelevuutta yrityksille.
Digitaalitalouden myötä tuotteiden ja palveluiden myyminen yli kansallisten rajojen onkin helpottunut. Patenttisuoja myönnetään tyypillisesti maakohtaisesti kansallisissa tai alueellisissa patenttivirastoissa. Onkin tärkeää huolehtia keksinnön suojaamisesta oikea-aikaisesti ja huomioida relevantit kohdemaat sekä kansallisten virastojen erot patenttihakemuksien vaatiman muotoilun ja käsittelyn suhteen.
Yritykset hyödyntävät digitaaliteknologiaa tuotteissaan enenevissä määrin vähintäänkin epäsuorasti, kuten sovelluksena tai menetelmänä osana fyysistä laitetta. Valmistajien siirtyessä dataan ja digitaalisuuteen perustuviin liiketoimintamalleihin teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuu merkittäviä vaikutuksia. Klassinen esimerkki on autoteollisuus ja sen siirtyminen mekaanisesta suunnittelusta kohti softasuunnittelua. Digitaalitekniikan alalle siirtyminen merkitsee myös uusien patenttialueiden omaksumista ja ymmärtämistä.
Patenttiasiamies voi olla korvaamaton apu tekniikan kehityksen huomioimisessa ja patenttien suojapiirin tulkinnassa. Näin voidaan välttyä suojapiiriltä, joka on patentin myönnön hetkellä jo vanhentunut tekniikan päivitysten myötä tai helposti kierrettävissä.
Omien innovaatioiden suojaamisen lisäksi on hyvä tietää, mitä kilpailijat tekevät, ja patenttiviidakossa luoviessa on hyvä olla rinnalla henkilö, joka osaa lukea ”patenttikieltä”. Apua tarvitaan usein myös kansainvälisillä vesillä seilatessa – milloin ja mihin jättää patenttihakemus sekä missä muodossa, miten voi tarvittaessa pelata lisäaikaa tai miten nopeuttaa prosesseja?
IPR-oikeuksista huolehtiminen myös palkitsee. Patenttisuojaus tarjoaa usein kilpailuetua, houkuttelee investointeja ja luo uusia tulovirtoja. Euroopan unionin teollisoikeusvirasto EUIPOn tutkimus osoittaa, että yrityksillä, jotka omistavat IPR-oikeuksia, on 20 % korkeampi liikevaihto työntekijää kohden kuin muilla yrityksillä. Erityisesti Pk-yritykset hyötyvät IPR-oikeuksista – liikevaihto työntekijää kohden mitattuna on jopa 60 % korkeampi Pk-yrityksillä, jotka omistavat IPR-oikeuksia.
Maailmalla suosittu bisnesmalli – hajuvesien uudelleenpakkaaminen ja niin kutsuttujen dekanttien (engl. decant) eli näytepullojen myynti – on rantautunut myös Suomeen. Ilmiöön liittyy kuitenkin epäselvyyksiä esimerkiksi tavaramerkkioikeuksien, hygienian ja tuoteturvallisuuden suhteen.
Tänä kesänä Papula-Nevinpat on jälleen toivottanut tervetulleeksi monta lahjakasta kesäharjoittelijaa, jotka ovat rikastuttaneet Papula-Nevinpatin IPR-asiantuntijatiimejä uusilla ideoilla ja energialla.
IPR-webinaarimme tiivistelmäartikkeli tarjoaa syvällisen katsauksen Euroopan yhtenäispatenttijärjestelmän (Unitary Patent System, UPC) ensimmäiseen toimintavuoteen.
Papula-Nevinpat on ylpeänä mukana tukemassa liikuntaa ja urheilua kesäkuussa Vaasassa järjestettävissä Kalevan kisoissa 27. – 30.6.2024. Toimimme muun muassa laji-isäntänä miesten ja naisten kolmiloikassa.
