Saako USA:ssa enää patentteja?

Olen parinkymmenen vuoden ajan seurannut patentointia ja patenttijärjestelmän muutoksia Yhdysvalloissa. Yhdysvallat on ns. ”common law” -maa, jossa oikeuden päätökset muokkaavat lakia jatkuvasti.

Hyvin merkittävässä korkeimman oikeuden päätöksessä Diamond vs. Chakrabarty vuodelta 1980 oikeus totesi: ”anything under the sun that is made by man is patentable subject-matter”. Tämän myötä päätökset kehittyivät patentointia tukevaan ja yhä sallivampaan suuntaan. Vähitellen oli mahdollista suojata softaa eli tietokoneohjelmalla toteutettuja keksintöjä, ja hieman yli kymmenen vuotta sitten valitustuomioistuin totesi kuuluisassa State Street Bank -päätöksessään, että liiketoimintamenetelmät ovat patentoitavissa, kunhan ne tuottavat hyödyllisen ja konkreettisen tuloksen. Elettiin aikaa ennen ”dot com” -kuplan puhkeamista, ja patentointi kukoisti ja lisääntyi USA:ssa.

Kehitys johti kokonaan uudenlaisen liiketoiminnan syntymiseen: rahastetaan patenttiloukkauksista ilman omaa tuotantoa ja muuta kaupallista toimintaa. On syntynyt uusi käsite ”patenttipeikko”. Se on yritys, joka ostaa markkinoilta patentteja ja rahastaa niillä suuria valmistavia yrityksiä. Patenttipeikkojen määrä alkoi kasvaa, ja vastustus patenttipeikkoja kohtaan lisääntyi. Vaikea sanoa, onko tämä syy patenttivastaiseen liikehdintään, mutta tämän jälkeen on tullut useita oikeuden päätöksiä, jotka tekevät patentoimisen ja patenttien myöntämisen yhä vaikeammaksi. Keksinnöllisyyskynnys on noussut, liiketoimintamenetelmiä on hankala patentoida ja bioteknisten keksintöjen patentointi on vaikeutunut. Jopa niin paljon, ettei voi enää sanoa, että patentointi USA:ssa olisi Eurooppaa helpompaa – pikemminkin päinvastoin.

Saako niitä patentteja sitten enää USA:ssa, ja kannattaako uhrata aikaa ja rahaa patentin hakemiseen? Yhdysvallat on edelleen hyvin suuri markkina-alue, ja vahingonkorvaukset patentin loukkauksesta ovat suuremmat kuin missään muualla. US-patentilla on siten arvoa. USA:ssa haetaan edelleen paljon patentteja, noin 600 000 vuodessa, ja niitä myönnetään vuosittain noin 300 000. Tarvitaan vain yhä enemmän asiantuntemusta hakemusprosessissa. Sanat on valittava harkiten ja patenttihakemus kirjoitettava huolella, jotta keksintö saadaan kuvatuksi sellaisessa muodossa, että USA:n patenttivirasto voi pitää keksintöä patentoitavana.

Kesäkuun alussa (2.6.2014) USA:n korkein oikeus antoi kaksi päätöstä patenttiasioissa. Yhä odotetaan kuumeisesti päätöstä Alice Corporation vs. CLS Bank -asiassa. Tältä päätökseltä odotetaan uusia suuntaviivoja liiketoimintamenetelmien patentointiin. Odotan tuota päätöstä jännityksellä. Veikkaan, että päätös voi viedä USA:n vielä lähemmäksi eurooppalaista käytäntöä, jossa keksinnöltä edellytetään ns. tekninen teho. Näin patentteja voitaisiin yhä myöntää softakeksinnöille, joihin liittyy jokin tekninen ratkaisu; sen sijaan liiketoimintamenetelmille ei myönnettäisi patentteja.

Kyllä USA:ssa saa edelleen patentteja, mutta lainsäädännön kehittyessä hakemukselta vaaditaan enemmän. Lisäksi voisin todeta, että kehitys on myös harmonisoinut USA:n käytäntöä lähemmäksi Euroopassa omaksuttuja käytäntöjä ja periaatteita. Se ei välttämättä ole huono asia varsinkaan eurooppalaisten hakijoiden kannalta.