Sain kieltokirjeen patentinhaltijalta, miten toimin?

30.9.2019

Yritys tai yksityishenkilö, jolle on myönnetty patentti, puuttuu yleensä innokkaasti havaitsemiinsa todellisiin tai kuviteltuihin patentinloukkauksiin. Usein ensimmäinen yhteydenotto patentinhaltijalta on ns. kieltokirje (cease and desist letter).

Siinä patentinhaltija tuo väitetyn loukkaajan tietoon oman näkemyksensä ja vaatimuksensa siitä, mitä hän haluaa seuraavaksi tapahtuvan. Kirje voi sisältää uhkauksen oikeudellisista jatkotoimista, mikäli vastapuoli ei toimi niin kuin patentinhaltija haluaa.

Kirjoitan lyhyyden vuoksi vain patenteista, vaikka samat huomiot pätevät myös hyödyllisyysmalleihin ja suurimmaksi osaksi myös tavaramerkkeihin ja mallisuojiin.

Selkiytä tilanne tarkistamalla muutama perusasia

Kieltokirjeen saaminen voi tuntua ahdistavalta, uhkaavalta ja epäreilultakin, varsinkin jos oma tuote on täysin itse kehitetty eikä ole ollut mitään syytä olettaa, että jollain toisella voisi olla sitä koskeva kielto-oikeus. Tilanne kannattaa jäsentää tarkistamalla muutama perusasia. Tämän jälkeen laaditaan arvio siitä, millaisiin lopputuloksiin kieltokirje voi johtaa ja millä todennäköisyydellä.

Jos kieltokirjeen lähettäjä ehdottaa neuvotteluja kohtuullisista lisenssimaksuista, rakentavat neuvottelut ovat usein paras tapa edetä. Omaa neuvotteluasemaansa voi vankistaa varmistamalla, onko tilanne todella sellainen kuin patentinhaltija antaa ymmärtää.

Onko kieltokirje yksilöity?

Tarkista ensimmäiseksi, onko kieltokirje yksilöity siten, että sen perusteella on ylipäätään mahdollista lähteä toimimaan. Patentinhaltijan velvollisuus on ilmoittaa väitetylle loukkaajalle, millä tavalla hän katsoo tämän loukkaavan ja mitä patenttia. Ei ole lainkaan tavatonta, että kieltokirjeessä on esimerkiksi kokonaan unohdettu mainita, mikä vastaajan tuote on patentinhaltijan mielestä loukkaava.

Oma lukunsa ovat suuret, kansainväliset yritykset, jotka voivat lähettää saman yleisen yhteydenoton lukemattomille tietyn alan toimijoille. Kirjeen vastaanottajia vaaditaan liittymään lähettäjän massiivista patenttisalkkua koskevaan lisensointiohjelmaan ilman, että vastaajalle annetaan mitään käsitystä siitä, mitä perusteita tällaiselle vaatimukselle mahdollisesti olisi olemassa.

Jos kieltokirjeen vastaanottajat on valittu summanmutikassa, kirjeeseen voi suhtautua samalla vakavuudella kuin muihinkin hyötymistarkoituksessa massapostitettuihin rahankalastelukirjeisiin.

Jos kirje onnistuu kertomaan, mistä patentista on kyse, alkuvaiheessa on hyvä tarkistaa patenttiviranomaisten julkisista rekistereistä:

– onko patentti myönnetty ja missä muodossa,
– onko patentti voimassa vastaajan kannalta oleellisessa maassa ja
– onko patentti ylipäätään kieltokirjeen lähettäjän nimissä.

Patentin antamaa kielto-oikeutta saa käyttää vain julkiseen rekisteriin merkitty haltija tai hänen sopimusteitse valtuuttamansa taho. Esimerkiksi yritysjärjestelyn aiheuttamat muutokset on saatettu jättää rekisteröimättä, jolloin yritys, joka uskoo omistavansa patentin, ei ole sen julkisesti rekisteröity haltija eikä näin ollen edes oikeutettu lähettelemään kieltokirjeitä.

Kattaako patentti mitä väitetään?

Keskeinen tarkistus koskee itsenäisen patenttivaatimuksen suojapiiriä. Patenttihakemuksen käsittelyn aikana suojapiiri ja koko patentin kattavuus usein supistuu jonkin verran siitä, mille haltija on alun perin hakenut patenttia. Patentinhaltijalle on voinut jäädä mielikuva laajemmasta suojapiiristä, jolloin kieltokirjeitä tulee helposti lähetettyä myös sellaisille vastaanottajille, joiden tuotteita lopullinen, myönnetty patentti ei koskekaan.

Suojapiirin tulkinnassa voi jossain määrin käyttää apuna julkisista rekistereistä löytyvää kirjeenvaihtoa, jota patentinhaltija on käynyt patenttiviranomaisen kanssa hakemusaikana.

Vaikka kaikki tarkistukset tässä vaiheessa osoittaisivat patentinhaltijalla olevan pitävät perustelut vaatimuksilleen, on muistettava, ettei patenttiviranomaisen aikanaan tekemä tutkimus keksinnön patentoitavuudesta ole suinkaan ollut täydellinen.

Kuka tahansa voi vaatia myönnettyä patenttia kumottavaksi kokonaan tai osittain, jos pystyy näyttämään, että ainakin jokin itsenäisen patenttivaatimuksen suojapiiriin kuuluva ratkaisu oli julkisesti tunnettu jo ennen patentin hakemispäivää.

Usein jo ensimmäisen vaiheen tarkistuksilla saadaan tilanne selkeämmäksi ja voidaan rajata niitä uhkakuvia, joita kieltokirjeen saaminen herättää. Ammattitaitoinen patenttiasiamies on korvaamaton apu tilanteessa, jossa yritys on saanut kieltokirjeen eikä ole varma, miten toimia. Meillä Papula-Nevinpatissa kokeneet patenttiasiamiehemme auttavat kaikissa kielto- ja väiteasioissa!