Tekijänoikeuksien perusteita – luovan työn suoja

Aineettomista oikeuksista käytetään usein jaottelua teollis- ja tekijänoikeuksiin. Teollisoikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi tavaramerkkejä, patentteja ja malleja, joiden antama yksinoikeus perustuu rekisteröintiin. Papula-Nevinpatin blogissa onkin aiemmin kirjoitettu eri teollisoikeuksista, mutta tässä kirjoituksessa tutustutaan tekijänoikeuden perusteisiin.

Mikä on tekijänoikeuden sisältö ja kesto?

Tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva yksinoikeus määrätä teoksensa käytöstä – kukaan muu kuin tekijä ei saa käyttää teosta ilman tekijän lupaa. Tekijänoikeus suojaa siten luovaa työtä ja sen tekijöitä. Sillä kannustetaan luovuuteen, ja se mahdollistaa tekijöiden toimeentulon sekä kulttuurin ja viihteen saatavuuden.

Tekijänoikeus koostuu kahdentyyppisistä oikeuksista: taloudellisista ja moraalisista oikeuksista. Tekijän taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijän yksinoikeutta valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa se yleisön saataviin. Taloudelliset oikeudet mahdollistavat teoksen käytön kieltämisen muilta sekä korvausten saamisen teosten käytöstä. Tekijän moraalisiin oikeuksiin kuuluu tekijän oikeus tulla mainituksi teoksen käytön yhteydessä sekä oikeus kieltää teoksen muuntelu tai esittäminen tekijän taiteellista arvoa tai omaperäisyyttä loukkaavalla tavalla.

Tekijänoikeutta ei Suomessa tarvitse rekisteröidä kuten teollisoikeuksia, vaan tekijänoikeus syntyy tekijälle automaattisesti heti, kun teos on luotu. Tekijänoikeuden suoja-aika on varsin pitkä, sillä tekijänoikeus on voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijää ei tunneta, suoja-aika on 70 vuotta siitä vuodesta, jona teos luotiin. Jos taas teoksella on useita tekijöitä, teoksen suoja-aika lasketaan viimeiseksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Suoja-ajan päätyttyä teos on vapaa kaikkien käytettäväksi ja se kuuluu niin sanottuun public domainiin.

Mitä tekijänoikeus suojaa?

Tekijänoikeus suojaa kaikkia kirjallisia ja taiteellisia teoksia, jotka ylittävät teoskynnyksen. Teoskynnyksen käsite viittaa siihen, että tekijänoikeudellisen suojan saamiseksi teoksen on oltava sekä itsenäinen että omaperäinen. Omaperäisyydellä tarkoitetaan lyhyesti sitä, ettei kukaan muu työhön ryhtynyt olisi päätynyt tekemään täysin samanlaista teosta. Itsenäisyys puolestaan viittaa siihen, ettei teos ole kopio vaan tekijän (tai tekijöiden) itsenäisen luomistyön tulos.

Tekijänoikeus liitetään usein musiikkiin, kirjoihin ja taideteoksiin. Tekijänoikeus onkin äärimmäisen tärkeä tällaisten teosten tekijöille, mutta tekijänoikeus suojaa mitä tahansa muutakin kirjallista tai taiteellista teosta, joka ylittää teoskynnyksen. Esimerkiksi elokuva- ja näyttämöteokset, valokuvat, sävellykset, taidekäsityöt, suulliset esitykset ja vaikkapa kartat voivat saada tekijänoikeudellista suojaa.

Tekijänoikeusneuvosto on katsonut, että myös esimerkiksi astiat ja korut voivat saada tekijänoikeudellista suojaa, mikäli ne täyttävät itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimukset käytännöllisestä tarkoitusperästään huolimatta (TN 2013:15 ja TN 2023:3). On huomattava, että tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa, eli tekijänoikeus ei suojaa esimerkiksi ideaa, tietoa tai teoriaa.

Keskeistä tekijänoikeuden syntymisessä ei ole siten se, missä muodossa teos ilmenee. Painoarvoa ei ole myöskään sillä, kuinka esteettinen tai taiteellinen teos on, taikka kuinka kauan aikaa ja vaivaa tekijällä on kulunut sen tekemiseen. Myöskään teoksen pituudelle ei ole asetettu rajaa, vaan lyhytkin runo tai iskulause voi saada tekijänoikeudellista suojaa.

Toisaalta lyhyiden ilmaisujen kohdalla tekijänoikeussuoja edellyttää poikkeuksellisen korkeaa omaperäisyyden ja itsenäisyyden tasoa, eikä tekijänoikeusneuvosto katsonut esimerkiksi laulun nimen ”Tipi-tii” saavan tekijänoikeussuojaa (TN 2011:3). Merkitystä on sillä, että teos on omaperäinen ja tekijänsä luovan ilmaisun tuotos, joka on tehty itsenäisesti. Teoskynnyksen ylittymistä arvioidaan tapauskohtaisesti, ja viime sijassa arvioinnin suorittaa tuomioistuin.

Kenelle tekijänoikeus voi syntyä?

Tekijänoikeus kuuluu sille, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Vaikka ”teoksen” voi käytännössä valmistaa ihmisen lisäksi vaikkapa eläin tai tekoäly, tekijänoikeus voi perinteisesti kuitenkin syntyä vain teoksen luoneelle ihmiselle.

Vuonna 2011 Naruto-niminen apina otti itsestään kuvia valokuvaaja David Slaterin valvomattomalla kameralla. Eläinten oikeuksia puolustava järjestö PETA (People for the Ethical Treatment of Animals) nosti Naruto-apinan puolesta tekijänoikeusloukkauskanteen valokuvaajaa ja kahta kustannusyhtiötä vastaan väittäen, että vastaajat loukkasivat Naruto-apinan tekijänoikeutta ottamiinsa selfieihin. Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuin totesi asiassa, etteivät apinan itsestään ottamat valokuvat saaneet tekijänoikeussuojaa, sillä teosten luoja ei ollut ihminen.

Voiko tekijänoikeudellinen suoja kuulua tekoälylle?

Parin viime vuoden aikana on käyty paljon keskustelua generatiivisesta tekoälystä ja sen myötä myös mahdollisesta tekijänoikeuden myöntämisestä tekoälyn avulla luotuihin teoksiin. Erilaiset tekoälypohjaiset generaattorit ovat mahdollistaneet kuvituksen, musiikin ja jopa kokonaisten romaanien valmistamisen vaivattomasti.

Yhdysvaltojen tekijänoikeusvirasto on kuitenkin parin viime vuoden aikana kieltänyt useampaan otteeseen tekijänoikeuden myöntämisen tekoälyn avulla luoduille teoksille, kuten sarjakuville ja taideteoksille. Sen sijaan joulukuussa 2023 kiinalainen tuomioistuin katsoi, että tekoälyn luoma kuva voi saada tekijänoikeussuojaa.

Suomessa ei ole tullut vielä käsiteltäväksi asioita, joissa arvioitaisiin tekoälyn roolia teoksen luomisprosessissa. Euroopassa vallitsee kuitenkin vahva perinne, jonka mukaan ainoastaan ihminen voi olla tekijä tekijänoikeudellisessa mielessä, ja edelleen vaikuttaa siltä, että perinteiseen tapaan tekijänoikeus voi syntyä vain ihmisille. Vaikuttaakin hyvin epätodennäköiseltä, että tekoälyn valmistamalle kirjalliselle tai taiteelliselle teokselle tultaisiin Suomessa antamaan tekijänoikeussuojaa ilman riittävää ihmisen luovaa panosta.

Mikäli ihminen kuitenkin muokkaa tekoälyn avulla tuottamaansa sisältöä riittävästi itse, voisi siten luotu teos saada tekijänoikeussuojaa, kunhan se on riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Tällöin tekijänoikeus syntyisi kuitenkin tekoälyä apuvälineenä käyttäneelle ihmiselle, ei tekoälylle.

Miten teosten käyttöön voi saada luvan?

Mikäli toisen tekemää teosta halutaan käyttää, tarvitaan siihen tekijän lupa. Jos teos on useamman tekijän yhdessä tekemä teos, jokaiselta tekijältä tarvitaan lupa teoksen käyttöön. Luvan teoksen käyttöön voi pyytää esimerkiksi suoraan tekijältä tai muulta oikeudenhaltijalta. Myös tekijänoikeusjärjestöt, kuten Kopiosto, Teosto, Gramex, Kuvasto, APFI, Filmex ja Sanasto, voivat myöntää käyttölupia.

Nämä järjestöt edustavat eri alojen tekijöitä, myöntävät käyttölupia teoksiin ja vastaavat korvausten keräämisestä. Esimerkiksi Kopiosto myöntää lupia tekijänoikeuden suojaamien julkaisujen kopiointiin ja audiovisuaalisten teosten käyttöön, kun taas musiikin käyttölupia voi hankkia Teostolta ja äänitteiden tai musiikkivideoiden julkiseen esittämiseen Gramexilta.

Tekijänoikeuslaissa on kuitenkin joitakin rajoituksia tekijän yksinoikeuteen, jolloin laillisesti saatavilla olevaa teosta voidaan käyttää ilman tekijän lupaa. Rajoitukset koskevat esimerkiksi kopiointia yksityiskäyttöön, sitaatteja ja opetuskäyttöä. Toisen teoksen julkaiseminen internetiin tai sosiaaliseen mediaan ei kuitenkaan ole yksityistä käyttöä, vaan silloin on aina pyydettävä lupa teoksen käyttöön.

Millaista suojaa valokuvat saavat?

Tekijänoikeuden lisäksi on olemassa myös lähioikeuksia, joilta ei edellytetä vastaavaa itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä kuin tekijänoikeuden suojaamilta teoksilta. Niiden suoja-aika on lyhyempi. Lähioikeuksiin kuuluvat esimerkiksi ”tavalliset” valokuvat.

Jos valokuva ylittää teoskynnyksen, eli on omaperäinen ja itsenäinen, se saa tekijänoikeussuojaa ja sen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Muiden valokuvien suoja-aika on lyhyempi, ja tavallisten valokuvien suoja-aika on 50 vuotta valokuvan ottamisvuodesta. Kaikki valokuvat saavat siten suojaa vähintään 50 vuotta.

Lähioikeussuojaa saavien töiden käyttöön tarvitaan lähioikeudenhaltijan lupa samalla tapaa kuin tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttöön. Myöskään lehdistö ei saa käyttää luvatta mitä tahansa valokuvaa lehdistön lainausoikeuden tai sitaattioikeuden perusteella. Korkein oikeus katsoi viime vuonna, että iltapäivälehdet olivat loukanneet Kimi Räikkösen yksinoikeutta valokuvaan, jonka hän oli jakanut Instagramin tarinaosiossa ja jota iltapäivälehdet olivat käyttäneet uutisoinnissaan luvatta, sillä valokuvaa ei ollut käytetty päivätapahtuman selostamiseen tai sitaattioikeuden edellyttämällä tavalla (KKO 2023:48).

Valokuvaajien lisäksi lähioikeussuojaa saavat esimerkiksi esittävät taiteilijat, kuten teoksia esittävät laulajat, näyttelijät ja tanssijat.

Kirjoittaja: Peppina Iivonen, Trademark Specialist, Papula-Nevinpat