Tekoäly asiantuntijatyössä – uhka vai mahdollisuus?

Kokemuksia ja havaintoja INTA-konferenssista San Diegossa

Osallistuin toukokuussa INTA:n (International Trademark Association) järjestämään konferenssiin San Diegossa, ja yksi henkilökohtaisista tavoitteistani oli selvittää, miten ulkomaiset kollegat suhtautuvat tekoälyn hyödyntämiseen asiantuntijatyössä, erityisesti teollisoikeuksien ja immateriaalioikeuden alalla. Halusin saada käsityksen siitä, missä määrin tekoälyä jo käytetään ja millä tavoin se näkyy arjessa.

Keskustelun vilkkautta  ja varovaisuutta

Tekoäly nousi esiin monissa keskusteluissa, ja aihe herätti selvästi kiinnostusta. Samalla keskustelut paljastivat, että sen käyttö on vielä varsin hajanaista ja siihen suhtaudutaan monin paikoin varauksella. Sovelluksista ainoastaan ChatGPT ja Copilot mainittiin nimeltä, mutta muita AI-työkaluja ei käytetty tai /tai niistä ei haluttu kertoa.

Tekoälyn käyttökohteet ovat konkreettisia mutta rajattuja

Vaikka käyttö ei ole vielä laajamittaista, keskusteluissa nousi esiin useita konkreettisia käyttötapoja:

• Tekoälyä hyödynnetään analyysin tukena, esimerkiksi välipäätösten tulkinnassa tai vaihtoehtoisten näkökulmien esiin nostamisessa.
• Tekoälyn avulla tehdään paljon erilaisia ennakkotutkimuksia ja selvityksiä.
• Hakemusten selitysosien valmistelussa tekoälyä käytetään esimerkkilistausten ja luonnostekstien tuottamiseen.
• Lisäksi mainittiin tekoälyn hyödyntäminen tiivistelmien laatimisessa, tekstien vertailussa sekä muistioiden ja pöytäkirjojen kirjoittamisessa – erityisesti tilanteissa, joissa aineistoa on paljon tai aikaa vähän.

Vaikka teknisesti olisi mahdollista käyttää myös suljettuja ja tietoturvallisia AI-ratkaisuja, monilla tämä ei ollut vielä arkea. Tekoälytyökaluja käytetään, mutta usein varoen ja pienessä mittakaavassa.

Luottamuksellisuus huolenaiheena

Yleisin huoli liittyi luottamuksellisuuden säilymiseen. Avoimet tekoälypalvelut herättävät epäluuloa, erityisesti silloin, kun käsitellään arkaluontoista tai liikesalaisuuksia sisältävää materiaalia. Tämä saa monet joko pidättäytymään käytöstä tai käyttämään tekoälyä rajoitetusti.

Tekoäly tukena vai esteenä asiantuntijuuden rakentamisessa?

Useat keskustelut sivusivat nuorten asiamiesten koulutusta. Huolena oli, että liiallinen tekoälyyn nojaaminen voi johtaa pinnalliseen ymmärrykseen, jos perinteinen, perusteellinen taustatyö jää pois. Vahvaa asiantuntijuutta ei voi rakentaa pelkästään tekoälyn tuottaman sisällön varaan – etenkin kun työ vaatii juridista logiikkaa, harkintaa ja kokemusta.

Tämä näkökulma resonoi myös futurologi ja innovaatiostrategi Anders Sörman-Nilssonin toteamuksen kanssa (Talouselämä 20.5.2025): “Jos on keskinkertainen juristi, kirjanpitäjä tai graafinen suunnittelija, nyt kannattaa joko kehittää osaamistaan tai vaihtaa alaa.” Sörman-Nilssonin mukaan tekoälyn kehittyessä asiantuntijan arvo perustuu yhä vahvemmin kykyyn yhdistää tietoa, kontekstia ja harkintaa tavalla, johon tekoäly ei vielä kykene. Rutiinitehtäviä hoitava osaaminen sen sijaan on entistä helpommin korvattavissa.

Tekoäly muuttaa myös asiakassuhteita

Tekoäly lisää asiakkaiden mahdollisuuksia tarkastella omaa aineistoaan ja palveluita, mikä nostaa läpinäkyvyyden ja eettisten odotusten tasoa. Uskon, että tämä korostaa entisestään luottamuksen ja avoimuuden merkitystä. Palveluiden nopeutuminen ja vuorovaikutuksen muuttuva rytmi vaativat joustavuutta molemmilta osapuolilta. On todennäköistä, että menestyvät asiantuntijat pystyvät yhdistämään teknologian mahdollisuudet inhimilliseen asiantuntemukseen ja vahvistamaan näin asiakassuhteitaan.

Tekoäly on tulossa, mutta harkiten ja hitaasti

Konferenssihavaintojeni perusteella tekoäly on tullut asiantuntijatyöhön jäädäkseen, mutta sen käyttöönotto etenee maltillisesti ja harkiten. Suurin este ei tällä hetkellä vaikuta olevan teknologia sinänsä vaan luottamus: miten tietoa käsitellään, mitä tekoäly ”muistaa” ja miten se vaikuttaa työn laatuun ja asiakassuhteisiin.

On selvää, että tekoälyllä on potentiaalia toimia hyödyllisenä apuvälineenä mutta ei asiantuntijuuden korvaajana. Oma näkemykseni on selkeä – tulevaisuus näyttää hybridiseltä: tekoälyä tullaan käyttämään yhä enemmän osana asiantuntijatyötä, mutta sen rooli on avustava, ei itsenäinen. Uskon, että ammattitaidon, inhimillisen harkinnan ja eettisen vastuun merkitys säilyy, ja todennäköisesti jopa vahvistuu.

Itse suhtaudun tekoälyyn positiivisen uteliaasti ja kokeilunhaluisesti. Olen hyödyntänyt sitä erityisesti tekstin muokkaamisessa, sujuvuuden parantamisessa ja yhteenvetojen tekemisessä, ja näissä tehtävissä se on osoittautunut erittäin hyödylliseksi työkaluksi.

Tekoäly auttaa jäsentämään ajatuksia, kiteyttämään olennaisen ja ehdottamaan vaihtoehtoisia ilmauksia. Sen sijaan varsinaiseen tiedonhakuun turvaudun harvemmin, sillä olen huomannut, että tekoälyn tarjoaman tiedon luotettavuus vaihtelee, eikä lähteitä ole aina helppo tarkistaa.

Olen todennut, että tekoäly ei tiedä kaikkea, ja kokemukseni mukaan siltä puuttuu tärkeä inhimillinen ominaisuus, kyseenalaistamisen taito. Tekoäly toimii minulle parhaiten ajattelun ja viestinnän tukena – ei valmiina totuuden lähteenä, vaan osana kriittisesti arvioitavaa prosessia.