Tekoälyköt patenttimysteerin äärellä

25.9.2023

Ai Tampere? Paikallisen laulun mukaan helmi mesta, mutta lisäksi oivallinen kasvupaikka teknologiayrityksille.

Tampere AI on puolestaan Business Tampereen ekosysteemi, joka kokoaa yhteen tekoälyosaamisen ja sen ympärille keskittyvät aktiviteetit Tampereen seudulla.

Papula-Nevinpatin Tampereen toimistolla oli ilo isännöidä Tampere AI:n Älykkäämpi organisaatio -tapahtumasarjaa. Palvelemme yrityksiä teollisoikeusasioissa, esimerkiksi patentoinnissa, ja sijaintimme Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella tarjoaa mahdollisuuden läheiseen yhteistyöhön alueen yritysten kanssa.

Papula-Nevinpat – suuri patenttitoimisto, pieni ohjelmistoalan start-up

Maistiaisena tekoälyn mahdollisuuksista kerroimme, miten Papula-Nevinpatilla käytetään tekoälyä patentointiprosessin tehostamiseen. Kehittämämme tekoälypohjainen ohjelmisto TagLing on opetettu analysoimaan tekstejä, kuten esimerkiksi eri maiden patenttivirastojen tiedonantoja, joissa tyypillisesti pyydetään suorittamaan tietty toimenpide määrättyyn aikaan mennessä.

TagLing on opetettu automaattisesti tunnistamaan sekä vaadittu toimenpide että määräpäivä tiedonannon muodosta riippumatta, mikä vähentää rutiininomaisen työn tarvetta ja tehostaa tiedonantojen käsittelyä. Asiakkaillemme tämä näkyy entistäkin nopeampana patentointiprosessina.

Kuinka patentoida mystinen tekoäly?

Esityksessämme käsittelimme kolmea perusvaatimusta tekoälyn patentoinnille.

Ensinnäkin keksinnöllä tulee aina olla tekninen luonne, joka tässä tapauksessa voi tarkoittaa tekoälyn soveltamista tietyllä tekniikan alalla, esimerkiksi kuvankäsittelyssä, tai tiettyä laitteistoratkaisua tekoälyn toteuttamiseksi.

Patenttihakemuksessa tulee myös olla riittävä selitys, jotta kyseisen tekniikan alan ammattilainen osaisi patenttiselityksen perusteella toteuttaa keksinnön. Periaatteessa ei siis ole mahdollista patentoida mustaa laatikkoa, joka mystisesti tuottaa halutun ulostulon annetun sisäänmenodatan perusteella – vaikka juuri sitä tekoäly monesti tekeekin!

Ei ole helppo ymmärtää, miksi vaikkapa neuroverkon tuhansien solmujen tietyt kertoimet saavat tekoälyn tunnistamaan kuvassa olevan kohteen. Siksi tekoälyn toimintaa selitetäänkin monesti kuvaamalla, kuinka se on opetettu kyseiseen tehtävään. Tällöin on tärkeää paitsi antaa esimerkki kyseiseen tehtävään soveltuvasta tekoälymallista, niin myös määrittää käytettävä opetusdata ja kertoa, kuinka tekoälyn tuottamaa ulostuloa verrataan opetusvaiheessa haluttuun ulostuloon eli vertailudataan.

Lisäksi keksinnön tulee – nimensä mukaan – olla keksinnöllinen, eli riittävän erilainen tunnettuun tekniikkaan nähden. Tekoälyn tapauksessa tunnetun tekoälymallin opettamista tiettyyn tehtävään tunnetun opetusdatan perusteella ei sellaisenaan katsota keksinnölliseksi, vaan keksinnön tulee sisältää jotain, joka ei loogisesti seuraa julkisesti saatavilla olevasta tiedosta. Usein keksinnöllisyys piileekin esimerkiksi sisäänmenodatan esikäsittelyssä, opetusmenetelmässä tai tekoälyn rakenteen sovittamisessa tietylle sovellukselle tai laitteistolle.

Näistä vaatimuksista huolimatta tekoälykeksintöjä patentoidaan jatkuvasti ja Papula-Nevinpatin asiantuntijat auttavat arvioimaan, milloin tekoälyratkaisun voi suojata patentilla.

Rahoituksen salat

Vieraanamme oli toimitusjohtaja Aki Pohjola Grants Funding Oy:stä kertomassa heidän älykkäästä työkalustaan GrantedAI:sta, joka tunnistaa kullekin yritykselle soveltuvat kasvurahoitusmahdollisuudet. Patentointiin soveltuvista rahoitusmahdollisuuksista Aki nosti esiin Business Finlandin innovaatiosetelin, Into‑rahoituksen ja R&D Grantin sekä ELY-keskuksen Yrittämisen kehittämispalvelut.

Ai mikä oli illan erikoisuus? Tekoälyn hengessä olimme pyytäneet ChatGPT:tä suunnittelemaan tapahtumaan sopivan juoman ja pääsimmekin maistelemaan drinkkiä nimeltä Kvanttikurkuma Kolahtaja. Kuinka paljon sinä luottaisit tekoälyyn?

Tekoäly ei tiedä, mitä se tekee, joten hämmästyttävistä tuloksistaan huolimatta suhtautuisin aina pienellä varauksella sen tuotoksiin – esimerkiksi maistamalla ensin varovasti.