Terveysteknologia-alan kilpailu kiristyy: immateriaalioikeudet auttavat startupeja menestymään

Tätä kirjoittaessani ranteessani oleva aktiivisuusmittari piippaa muistuttaakseen, että pitkän istumisen sijasta olisi aika lähteä liikkeelle. Näin terveysteknologia tunkeutuu patenttiasiamiehenä toimivan toimistorotankin elämään. Toki tiedän muutenkin, että liikkumattomuus on epäterveellistä, mutta yksinkertainenkin aktiivisuuden mittaus on jo muuttanut – kannustanut tai syyllistänyt, miten sen nyt ottaa – elämääni hiukan terveellisempään suuntaan.

Muutos näkyy elämässäni myös siten, että yrityksiä startup-tapahtumissa ja muualla tavatessani vastaan tulee tai työpöydälleni ilmestyy koko ajan enemmän innovaatioita, jotka liittyvät vaikkapa terveydentilan diagnostiikkaan tai fysiologisen mittaustiedon käyttämisen uusiin tarkoituksiin.

Mitä terveysteknologialla sitten tarkoitetaan? Toisaalta sen voi katsoa sisältävän erilaisia ammattikäyttöön, kuten kuvantamiseen ja hoitoon tarkoitettuja laitteita; toisaalta se voi tarkoittaa diagnostiikkaa, tukijärjestelmiä, erilaisia kannettavia sovelluksia terveyden seurantaan tai ihmisen perimästä saadun tiedon hyödyntämistä.

Terveysteknologian innovaatiot liittyvät nykyään useammin mm. terveydenhuollon työnkulkuun, hoidon laatuun ja potilaskokemukseen. Siten ne tulevat koko ajan lähemmäs käyttäjiä ja potilaita ja ovat läsnä arjessamme. Digitalisaatio näkyy myös terveysteknologian sovelluksissa.

Terveysteknologiassa patentoidaan paljon

Terveysteknologia on Suomen suurimpia ja voimakkaimmin kasvavia korkean teknologian vientialoja. Suomalaisen terveysteknologian viennin arvo oli viime vuonna yli kaksi miljardia euroa, ja se työllistää Suomessa yli 10 000 ihmistä. Se on myös selkeästi ylijäämäinen vientiala. Forbes-lehti arvioi terveysteknologian olleen v. 2016 kannattavin teollisuudenala USA:ssa.

Kasvun kääntöpuolena on, että kilpailu terveysteknologian alalla kovenee. Se näkyy mm. koko ajan lisääntyvänä patentointina ja muiden immateriaalioikeuksien hyödyntämisenä. Euroopan patenttiviraston v. 2016 tilastojen mukaan lääketieteellisen teknologian alalla patentoidaan jo nyt enemmän kuin millään muulla alalla, mukaan lukien tunnetusti patentointiaktiivinen tietoliikenneala.

Miten startup vakuuttaa sijoittajat ja käyttäjät innovaationsa ainutlaatuisuudesta?

Alalle on syntynyt satoja suomalaisia startup-yrityksiä, ja hyvä niin. Niiden on kuitenkin syytä ottaa koveneva kilpailu ja lisääntyneet immateriaalioikeudet huomioon toiminnassaan. Jos startup menee messuille esittelemään uutta ja innovatiivista elintoimintoja seuraavaa puettavaa älylaitetta, miten se voi erottua tusinasta muita messuilla esiteltäviä älylaitteita? Startupin pitäisi pystyä vakuuttamaan sijoittajat ja käyttäjät siitä, että kyseessä on jotakin muista markkinoilla olevista tuotteista poikkeavaa.

Onko startupin brändi kunnossa ja suojattu? Mikä estää kilpailijoita tuomasta vastaavaa laitetta markkinoille? Yksi ikävimpiä mahdollisia skenaarioita voisi olla, että kilpailija lähestyy kirjeellä messujen jälkeen ja ilmoittaa, että laite loukkaa heidän patenttiaan tai että vastalanseerattu brändi loukkaa heidän tavaramerkkiään ja on siksi vaihdettava.

Immateriaalioikeuksia intensiivisesti hyödyntävällä alalla, kuten terveysteknologiassa, on syytä miettiä oman ydinteknologiansa suojaus ja vähintään olla tietoinen muiden immateriaalioikeuksista, jos haluaa menestyä Suomessa ja kansainvälisesti. Kokemukseni mukaan startupit eivät valitettavasti aina kiinnitä immateriaalioikeuksiin huomiota ennen kuin on aivan pakko.

Mitä aiemmin startup miettii oman strategiansa omiin ja muiden immateriaalioikeuksiin liittyen ja mitä pitkäjänteisemmin se strategiaansa toteuttaa, sitä paremmin se voi vastata kilpailuun ja vakuuttaa sijoittajat.