Euroopan patenttiviraston myöntämä patentti on pitänyt saattaa voimaan eli validoida niissä 38 jäsenmaassa, joissa on haluttu, että patentti astuu voimaan. Usein myös patenttiteksti tai -vaatimukset tulee kääntää kunkin valtion edellyttämälle kielelle, mikä aiheuttaa patentin haltijalle lisäkustannuksia. Tämän lisäksi tulee erikseen maksaa patentin vuosimaksu jokaiselle kansalliselle patenttivirastolle, jossa patentti aiotaan pitää voimassa. Patenttiriidat käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa.
Itävalta toimitti 18.1.2022 ratifioimisasiakirjan, joka koskee UPCA:ta (Agreement on a Unified Patent Court, sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta). Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC) viimeiset valmistelut voivat alkaa. Kun Saksa toimittaa oman UPCA-ratifioimisasiakirjansa, UPCA voisi astua voimaan 3 – 4 kuukautta myöhemmin.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan Saksa saattaa toimittaa ratifioimisasiakirjan elo-syyskuussa 2022. Siten vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti, lyhyemmin sanottuna yhtenäispatentti (Unitary Patent), saattaa astua voimaan vuoden 2022 loppupuolella tai alkuvuodesta 2023.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että jo vireillä oleva patenttihakemus, josta EPO on ilmoittanut, että se aikoo myöntää patentin, voidaan Saksan ratifioimispäivästä lähtien hakemalla muuttaa yhtenäispatentiksi (ns. ”early request for Unitary Effect”), jolloin hakijalle myönnetään yhtenäispatentti, kun patentti julkaistaan.
Hakija voisi vaihtoehtoisesti pyytää EPO:lta lykkäystä päätökseen patentin myöntämisestä (ns. ”request for a delay in issuing the grant decision”) Saksan ratifioimispäivästä alkaen. Eurooppapatentin voimaansaattaminen yhtenäispatenttina tulee tehdä kuukauden sisällä patentin myöntämisestä.
Mikäli suojaa halutaan lisäksi niissä maissa, jotka eivät ole yhteinäispatentin piirissä, tulee patentti saattaa erikseen voimaan näissä maissa perinteisellä maakohtaisella validoinnilla.
Yhtenäispatenttijärjestelmä mahdollistaa patenttisuojan saamisen jopa 24 EU:n jäsenvaltiossa jättämällä yksi hakemus EPO:lle (tällä hetkellä 17 jäsenvaltiota on ratifioinut sopimuksen), eli yhtenäispatentin myötä erillisiä validointeja ei enää tarvitse tehdä näissä jäsenvaltioissa, mutta se on edelleen mahdollista.
Patentin myöntämistä edeltävässä vaiheessa ei tapahdu muutoksia, vaan patenttia haetaan edelleen eurooppapatenttihakemuksena. Kun eurooppapatentti myönnetään, patentinhaltija voi pyytää yhtenäistä vaikutusta ja saada yhtenäispatentin, joka tarjoaa yhtenäisen patenttisuojan yhtenäispatentin siihen mennessä ratifioineissa jäsenvaltiossa.
Kuuden vuoden siirtymäkauden (joka voidaan pidentää 12 vuoteen) jälkeen ei vaadita patentin myöntämisen jälkeisiä käännöksiä. Tämän siirtymäkauden aikana käännöstä vaaditaan vain tiedoksi eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Siirtymäkauden aikana kaikkien yhtenäispatenttien selitys ja patenttivaatimukset tulee kääntää englanniksi.
Englannin kielellä haetut eurooppapatentit tulee kääntää lisäksi yhdelle EU-kielelle, jonka ei tarvitse olla saksan tai ranskan kieli. Siten patentti voidaan kääntää esim. suomen kielelle. Patenttivaatimukset tulee lisäksi kääntää saksaksi ja ranskaksi kuten nykyisinkin.
Yhtenäispatentin vuosimaksut maksetaan ainoastaan Euroopan patenttivirastolle. Vuosimaksut ovat hyvin kilpailukykyisiä etenkin ensimmäisten kymmenen vuoden aikana, mikä on eurooppapatentin keskimääräinen voimassaoloaika.
Joidenkin laskelmien mukaan yhtenäispatentin kokonaiskustannukset tulevat olemaan alhaisemmat kuin jos ”klassinen” eurooppapatentti olisi validoitu ja pidetty voimassa 10 vuotta neljässä tai useamassa maassa. Jos sen sijaan patentti saatetaan voimaan ainoastaan kolmessa maassa tai halutaan pitää voimassa koko patentin eliniän vain alle neljässä maassa, yhtenäispatentti on todennäköisesti maakohtaista validointia kalliimpi vaihtoehto.
Yleisesti voidaan sanoa, että yhtenäispatentista saadaan kustannushyötyä, jos halutaan suojaa koko patentin eliniän ainakin neljässä maassa.
Yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) tulee olemaan uusi Euroopassa toimiva kansainvälinen tuomioistuin, joka päättää yhtenäispatenttien ja ”klassisten” eurooppapatenttien loukkauksista ja pätevyydestä. Tuomioistuin voi siis mitätöidä eurooppapatentteja, jolloin mitätöity patentti ei ole enää voimassa missään UPC:hen osallistuvassa jäsenvaltiossa. Tämä koskee kaikkia, myös vuosia sitten myönnettyjä ja edelleen voimassa olevia eurooppapatentteja. Näin ollen patentti voidaan mitätöidä Euroopassa ”yhdellä iskulla” kaikissa UPC:hen osallistuvissa maissa.
UPCA antaa kuitenkin patentinhaltijalle mahdollisuuden jättäytyä UPC:n toimivallan ulkopuolelle (ns. ”opt-out”) edellyttäen, että kansallisia kanteita ei ole tuolloin vireillä. Jos patentinhaltija myöhemmin muuttaa mielensä ja haluaakin käyttää keskitettyä täytäntöönpanoa UPC:ssä käytävässä loukkausmenettelyssä, hän voi perua opt-out-ilmoituksensa (ns. ”opt-in”) jälleen sillä ehdolla, että kansallisia kanteita ei ole tuolloin vireillä.
Kyseinen opt-out tulee olemaan mahdollinen nykyisten eurooppapatenttien osalta ns. sunrise-ajanjaksolla, joka alkaa Saksan ratifioimispäivästä. Tällaisen opt-outatun kansallisesti validoidun patentin loukkaus- ja/tai mitätöintioikeudenkäynti voidaan käydä kansallisessa tuomioistuimessa seitsemän vuoden ylimenokaudella, joka alkaa UPCA:n voimaanastumisesta. Ylimenokautta voidaan tarvittaessa pidentää toisella seitsemällä vuodella.
Jotta tällainen opt-out olisi tehokas, se on kuitenkin rekisteröitävä ennen kuin patenttia vastaan on nostettu mitätöintikanne tai muu kanne. Tämän takia patentinhaltijan olisi syytä jo hyvissä ajoin ennen UPCA:n voimaanastumista käydä läpi omat eurooppapatenttinsa ja miettiä, mille patenteille se haluaa rekisteröidä opt-out-pyynnön.
Uusi patenttijärjestelmä ei tule korvaamaan nykyistä eurooppalaista patenttijärjestelmää. Nykyinen eurooppapatenttijärjestelmä, jota säännellään Euroopan patenttisopimuksella (EPC), pysyy voimassa. Muutos koskee vain validointeja UPC:hen osallistuvissa maissa sekä eurooppapatenttien (joissa opt-out-pyyntöä ei ole rekisteröity) ja yhtenäispatenttien oikeudenkäyntejä.
Suomeen perustetaan myös oma yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaosto ja näin yhtenäispatentteja koskevia patenttiriitoja voidaan ratkoa myös Suomessa.
Selvennän mielelläni tulevia muutoksia lisää, otathan rohkeasti minuun yhteyttä!
Epätavanomaiset tavaramerkit tarjoavat yrityksille uusia ja innovatiivisia tapoja erottua kilpailijoista ja luoda vahvempia tunnesiteitä kuluttajiin. Lue lisää Lotta Ahovaaran blogista.
Lue uratarinasta, mikä inspiroi tavaramerkkiasinatuntija Ellenetta Jestoita työssään.
Maailmalla suosittu bisnesmalli – hajuvesien uudelleenpakkaaminen ja niin kutsuttujen dekanttien (engl. decant) eli näytepullojen myynti – on rantautunut myös Suomeen. Ilmiöön liittyy kuitenkin epäselvyyksiä esimerkiksi tavaramerkkioikeuksien, hygienian ja tuoteturvallisuuden suhteen.
Tänä kesänä Papula-Nevinpat on jälleen toivottanut tervetulleeksi monta lahjakasta kesäharjoittelijaa, jotka ovat rikastuttaneet Papula-Nevinpatin IPR-asiantuntijatiimejä uusilla ideoilla ja energialla.
