Tutkijainsinööristä patenttiasiamieheksi – asiakkaan eduksi

4.12.2018

Harvalle ura teollisoikeuksien parissa on ollut tietoinen valinta. Toisaalta alalle ei ainakaan Suomessa ole erityistä opintopolkua, vaan patenttiasiamieheksi pätevöidytään, useimmiten diplomi-insinöörin tai luonnontieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta, lähinnä käytännössä. Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH) tutkijainsinöörinä työskentely lienee perusteellisin käytännön koulutus, jonka alalle voi saada.

Esimerkiksi Saksassa patenttiasiamiehen on suoritettava pitkä harjoittelujakso Saksan patenttivirastossa. Siksi onkin ehkä hätkähdyttävää, että suomalaisissa patenttitoimistoissa työskentelevät entiset tutkijainsinöörit voi laskea kahden käden sormilla, ja heistä suurin osa työskentelee meillä Papula-Nevinpatissa, myös me.

Tutkijainsinööri huolehtii myönnettyjen patenttien laadusta

PRH:n tutkijainsinööri ei ole hakijan vihollinen, eikä hänen tarkoituksenaan ole (tai ei pitäisi olla) keksinnön patentoinnin torppaaminen keinolla millä hyvänsä. Hänen tärkein tehtävänsä on huolehtia siitä, että myönnetyt patentit ovat laadukkaita:

– keksintö on uusi ja keksinnöllinen ja
– keksintö on ylipäätään patentoitavissa.

Toisin sanoen tutkija vastaa siitä, että kaikki lainsäädännön vaatimat seikat on huomioitu. Näin tulee huolehdittua sekä patentinhakijan että kolmannen osapuolen oikeuksista.

Samalla kun tutkijainsinööri tekee uutuus- ja patentoitavuustutkimuksen, hakija saa arvokasta tietoa keksinnöstään: miten keksintö suhteutuu tunnettuun tekniikan tasoon, mitä vastaavia tai lähellä olevia ratkaisuja on jo olemassa ja millaisia kilpailijoita alalla on.

Monet asiat voivat toki olla hakijalla jo tiedossa, mutta ei välttämättä. Siten patenttiviraston tutkimusraportti (niin sanottu tekninen välipäätös) voi parhaimmillaan antaa hakijalle arvokasta tietoa, mm:

– miten vaatimuksia kannattaa muokata suojapiirin optimoimiseksi
– miten ja missä hakemusta mahdollisesti kannattaa jatkaa
– voisiko keksintöä olla mahdollista lisensoida tai käyttää rahoituksen hankkimisen tukena
– miten ratkaisuja ja liiketoimintaa keksintöön liittyen kannattaa ehkä kehittää edelleen.

Mitä hyötyä tutkijainsinöörin taustasta on patenttiasiamiehelle?

Tutkijainsinööreinä näimme patenttihakemuksia, joiden laatu vaihteli laidasta laitaan. Kokemuksemme ansiosta osaamme rakentaa vaatimusasetelman, josta parhaimmillaan löytyy useita vaihtoehtoisia ratkaisuja suojapiirin rajoittamiseksi, silloin kun se on tarpeen.

Koska olemme itse laatineet PRH:n tutkimusraportteja ja niihin liittyviä teknisiä välipäätöksiä, osaamme tulkita mitä tutkija ajaa takaa ja suodattaa välipäätöksestä olennaiset asiat, jotka voimme esittää hakijalle siten, että hänen ei välttämättä tarvitse vaivata päätään patenttiteknisillä yksityiskohdilla.

Tutkijainsinööreinä näimme myös erilaisia hakijoiden antamia välipäätösvastineita ja tuskailimme usein puutteellisten vastineiden kanssa. Tiedämme siis miten laatia hyvä ja asianmukainen vastine sujuvan hakemuskäsittelyn takaamiseksi.

Kun asiamiehenäsi toimii entinen tutkijainsinööri, voit luottaa siihen, että hän tietää mitä on tekemässä.

Suomessa patentinhakijaa voi edustaa Euroopan talousalueella asuva asiamies. Mikäli hakijan kotipaikka ei ole Suomessa, hänen on käytettävä asiamiestä. Erityisiä muodollisia vaatimuksia asiamiehelle ei ole, mutta patenttiasiamies-nimikettä saa käyttää vain auktorisoitu patenttiasiamies. Lue lisää PRH:n sivuilta.