Tavaramerkki suojaa brändiä
Tavaramerkki on arvokas osa yrityksen omaisuutta. Se tukee brändin rakentamista, lisää tunnettuutta ja voi nostaa tuotteiden tai palveluiden arvoa.
Alamme odotettuun vuosittaiseen IPR-huippuseminaariin kerääntyi yli 150 IPR-alan päättäjää ja asiantuntijaa. Nautimme aamiaisesta huikeiden maisemien ympäröimänä Clarion Sky Roomissa, josta jatkoimme Makasiini Event Venuen puolelle päivän huipputeemojen pariin.
Aloitimme herättelevällä ja innostavalla Hintsa Performancen kehitysjohtaja Pekka Pohjakallion keynote-esityksellä. Pekka muistutti miten innovointi ja luovuus ovat pieniä tekoja, ja että ennakkoluuloton kokeilu kannattaa aina. Ennen Pekan esitystä kysyimme yleisöltä osataanko Suomessa innovoida uusi Nokia. Luottoa näytti vieraillamme olevan, sillä 52,8 % vastaajista oli sitä mieltä, että kyllä osataan, mutta innovaatiotoimintaan panostetaan kuitenkin liian vähän. Toiseksi eniten ääniä sai vaihtoehto: Ehkä, mutta tarvitaan rutkasti myös hyvää onnea (46,1 %). Vain 1,1 % vastaajista oli sitä mieltä että ei osata, sillä Suomi on jäänyt jälkeen innovaatiotoiminnasta.
Pekan jälkeen äänestimme siitä, milloin tekoäly voisi laatia myös patenttihakemuksen. Äänet jakautuivat melko tasan kahden väittämän välillä: jo vuonna 2020 (45,9 %) ja vuonna 2030 (44,7 %) – 9,5 % arvioi ettei koskaan. Elämme IPR-alallammekin erittäin mielenkiintoisia aikoja.
UPM:n IPR-johtaja Mika Timmerbacka kertoi mm. miten IPR-strategia kulkee UPM:ssä läpi koko konsernin. IPR-strategia ei ole niinkään suunnittelua vaan enemmänkin toimintaa, jossa mukana on aina sekä riski että mahdollisuus.
Verkostoitumistauon jälkeen lavalle nousi Planmecan Timo Müller, VP, joka tähdensi suojauksen tärkeyttä muotoilussa, sillä jos et suojaa, kilpailijat kyllä kopioivat. Planmecassa patenttisalkku on kasvanut tasaisesti sitten ensimmäisen patentin, joka myönnettiin Planmecalle vuonna 1980.
Päivän viimeisessä äänestyksessä kysyimme hyödynnetäänkö teollisoikeuksia suomalaisissa yrityksessä riittävästi. Suurin osa oli sitä mieltä että vaihtelevasti, sillä monesta yrityksestä puuttuu IPR-strategia (65,5 %). Ei hyödynnetä, vastasi peräti 26,2 % ja kyllä 8,3 %. Ehkäpä vastauksista on luettavissa, ettei yrityksissä ole riittävästi tietoa eri suojauskeinoista.
Seminaarimme päätti oikeudenkäynti, jossa yhdysvaltalainen puhujamme, Erik Puknys, partneri Finnegan, Henderson, Farabow, Garrett & Dunner –lakitoimistosta Palo Altosta, esitti sekä kantajan että vastaajan roolissa puheenvuorot valamiehistölle. Yleisömme seurasi lavalla käytyä IPR-oikeudenkäyntiä herpaantumatta – mikä unohtumaton päätös hienolle aamupäivälle!
Vierailtamme saamamme palaute oli tänäkin vuonna loistavaa. Saimme jälleen myös vinkkejä ja aihetoiveita ensi vuoteen. IPR-huippuseminaari näyttää vakiinnuttaneen asemansa vuosittaisena alamme tapahtumana, jota odotetaan ja jonne tullaan sekä inspiroitumaan että verkostoitumaan sekä kuulemaan ajankohtaista IPR-maailmasta.
Haluamme kiittää loistavia puhujiamme ja ennen kaikkea vieraitamme seminaarimme onnistumisesta!
Lisää tunnelmia tilaisuudestamme voit katsoa tapahtumasivustolta.
Tavaramerkki on arvokas osa yrityksen omaisuutta. Se tukee brändin rakentamista, lisää tunnettuutta ja voi nostaa tuotteiden tai palveluiden arvoa.
Tasavallan presidentti on 22.11.2024 myöntänyt eurooppapatenttiasiamies ja Papula-Nevinpatin patenttiosaston johtaja Folke Johanssonille patenttineuvoksen arvonimen.
Alberto reflects on his transition from being a researcher to becoming a trainee patent attorney. He shares his thoughts on this journey and the insights he has gained along the way.
Huipputeknologian jatkuvasti kehittyvässä maailmassa patenttiasiantuntijoiden rooli on tärkeämpi kuin koskaan.