Vuoden IPR-huippuseminaari Clarion-hotellissa 15.11.2017

23.11.2017

Alamme odotettuun vuosittaiseen IPR-huippuseminaariin kerääntyi yli 150 IPR-alan päättäjää ja asiantuntijaa. Nautimme aamiaisesta huikeiden maisemien ympäröimänä Clarion Sky Roomissa, josta jatkoimme Makasiini Event Venuen puolelle päivän huipputeemojen pariin.

Aloitimme herättelevällä ja innostavalla Hintsa Performancen kehitysjohtaja Pekka Pohjakallion keynote-esityksellä. Pekka muistutti miten innovointi ja luovuus ovat pieniä tekoja, ja että ennakkoluuloton kokeilu kannattaa aina. Ennen Pekan esitystä kysyimme yleisöltä osataanko Suomessa innovoida uusi Nokia. Luottoa näytti vieraillamme olevan, sillä 52,8 % vastaajista oli sitä mieltä, että kyllä osataan, mutta innovaatiotoimintaan panostetaan kuitenkin liian vähän. Toiseksi eniten ääniä sai vaihtoehto: Ehkä, mutta tarvitaan rutkasti myös hyvää onnea (46,1 %). Vain 1,1 % vastaajista oli sitä mieltä että ei osata, sillä Suomi on jäänyt jälkeen innovaatiotoiminnasta.

Pekan jälkeen äänestimme siitä, milloin tekoäly voisi laatia myös patenttihakemuksen. Äänet jakautuivat melko tasan kahden väittämän välillä: jo vuonna 2020 (45,9 %) ja vuonna 2030 (44,7 %) – 9,5 % arvioi ettei koskaan. Elämme IPR-alallammekin erittäin mielenkiintoisia aikoja.

UPM:n IPR-johtaja Mika Timmerbacka kertoi mm. miten IPR-strategia kulkee UPM:ssä läpi koko konsernin. IPR-strategia ei ole niinkään suunnittelua vaan enemmänkin toimintaa, jossa mukana on aina sekä riski että mahdollisuus.

Verkostoitumistauon jälkeen lavalle nousi Planmecan Timo Müller, VP, joka tähdensi suojauksen tärkeyttä muotoilussa, sillä jos et suojaa, kilpailijat kyllä kopioivat. Planmecassa patenttisalkku on kasvanut tasaisesti sitten ensimmäisen patentin, joka myönnettiin Planmecalle vuonna 1980.

Päivän viimeisessä äänestyksessä kysyimme hyödynnetäänkö teollisoikeuksia suomalaisissa yrityksessä riittävästi. Suurin osa oli sitä mieltä että vaihtelevasti, sillä monesta yrityksestä puuttuu IPR-strategia (65,5 %). Ei hyödynnetä, vastasi peräti 26,2 % ja kyllä 8,3 %. Ehkäpä vastauksista on luettavissa, ettei yrityksissä ole riittävästi tietoa eri suojauskeinoista.

Seminaarimme päätti oikeudenkäynti, jossa yhdysvaltalainen puhujamme, Erik Puknys, partneri Finnegan, Henderson, Farabow, Garrett & Dunner –lakitoimistosta Palo Altosta, esitti sekä kantajan että vastaajan roolissa puheenvuorot valamiehistölle. Yleisömme seurasi lavalla käytyä IPR-oikeudenkäyntiä herpaantumatta – mikä unohtumaton päätös hienolle aamupäivälle!

Vierailtamme saamamme palaute oli tänäkin vuonna loistavaa. Saimme jälleen myös vinkkejä ja aihetoiveita ensi vuoteen. IPR-huippuseminaari näyttää vakiinnuttaneen asemansa vuosittaisena alamme tapahtumana, jota odotetaan ja jonne tullaan sekä inspiroitumaan että verkostoitumaan sekä kuulemaan ajankohtaista IPR-maailmasta.

Haluamme kiittää loistavia puhujiamme ja ennen kaikkea vieraitamme seminaarimme onnistumisesta!

Lisää tunnelmia tilaisuudestamme voit katsoa tapahtumasivustolta.

Ajankohtaista

Haemme patenttiasiamieheksi koulutettavaa

Kiehtooko sinua tekniikan lisäksi juridiikka? Entä jatkuva oppiminen läpi työuran? Haemme nyt patenttiasiamieheksi koulutettavaa innokasta oppijaa patenttiasiamiestrainee -ohjelmaamme.

Mikä ihmeen EQE-koe?

Useille EQE on elämän ensimmäinen koe tai tentti, jota ei läpäisekään - ei ehkä koskaan. Lue asiantuntijamme Satu Lehesrannan blogista, mistä kokeessa on kyse.

Patenttiasiamies Linda Norrgård aloittaa Papula-Nevinpatin kemia- ja prosessitekniikka -tiimissä 1.4.2019

Patenttiasiamies, DI Linda Norrgård vahvistaa Papula-Nevinpatin IPR-huippuasiantuntijoiden joukkoa 1.4.2019 alkaen. Linda on vaikuttanut patenttialalla jo vuodesta 2008 lähtien, ja hän on tehnyt valtaosan työurastaan patenttitoimistoissa.

Eurooppapatenttiasiamies Miika Tupala liittyy Papula-Nevinpatin IPR-asiantuntijajoukkoon

Papula-Nevinpatin IPR-huippuasiantuntijoiden joukko kasvaa, kun DI, eurooppapatenttiasiamies Miika Tupala aloittaa patenttiasiamiehenä 1.4.2019.