Mallioikeus

Mikä on mallioikeus?

Uusi muotoilu kannattaa suojata mallioikeudella. Mallioikeuteen vetoamalla voi tehokkaasti estää toisia kopioimasta ja hyväksikäyttämästä omaa uutta muotoiluaan. Se on erinomainen ja edullinen väline taistelussa kopiointia ja tuoteväärennöksiä vastaan.

Mallioikeudella eli tuotteen ulkomuodon rekisteröinnillä saadaan määräaikainen yksinoikeus tiettyyn muotoiluun. Mallioikeuden voi saada tuotteen tai sen osan ulkomuotoon, myös tuotteen tietyn yksityiskohdan muotoiluun. Tuote voi olla mikä tahansa käyttöesine tai koriste-esine (esim. matkapuhelin, porakone, hammasharja, maljakko, koru jne.).

Myös graafisia symboleja, logoja, tietokoneikoneja, käyttöliittymägrafiikkaa ja jopa kirjasintyyppejä voidaan suojata mallioikeudella. Suomessa, EU-alueella ja nykyään myös Venäjällä mallioikeuden voi saada pisimmillään 25 vuodeksi. Mallioikeuden voi halutessaan myös lisensoida ja myydä.

Rekisteröinti Suomessa ja EU-alueella edellyttää, että malli on uusi ja sillä on yksilöllinen luonne aiemmin tunnettuihin malleihin nähden.

Mallioikeutta haetaan kansallisilta patenttivirastoilta. Se on maakohtainen oikeus. EU-alueella voimassa oleva yhteisömallioikeus on tästä poikkeus. Se kattaa koko EU-alueen ja sitä voidaan hakea joko suoraan Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolta (EUIPO) tai Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) kautta.

Koska EUIPO ei tutki yhteisömallin rekisteröintiedellytyksiä, sen saattaa saada jopa muutamassa päivässä. Prosessin nopeus, maantieteellinen kattavuus, edullinen hinta ja rekisteröinnin helppokäyttöisyys on yhdistelmä, jota ei kannata ohittaa. Uuden muotoilun suojaaminen kannattaa aloittaa jättämällä yhteisömallirekisteröintihakemus!

Jos kuitenkin mallioikeuden rekisteröinnin hakeminen on unohtunut ja uutuus on mennyt, kannattaa muistaa, että EU-alueella voi vedota rekisteröimättömään yhteisömallioikeuteen. Edellytyksenä on, että tuote on julkistettu ensimmäisenä EU-alueella, se on ollut julkistamishetkellä uusi ja sillä on ollut tällöin yksilöllinen luonne aiemmin tunnettuihin malleihin nähden. Rekisteröimättömään yhteisömallioikeuteen voi vedota 3 vuotta julkistamispäivästä.

Rekisteröimätön yhteisömallioikeus on suoja-alaltaan kapeampi kuin rekisteröity yhteisömallioikeus ja antaa suojaa vain suoraa kopiointia vastaan. Siihen on myös vaikeampi vedota kuin rekisteröityyn yhteisömallioikeuteen. Rekisteröimättömään yhteisömallioikeuteen kannattaa yleensä turvautua vain, jos rekisteröinti ei ole enää mahdollinen.

Kansallinen rekisteröinti

Mallin kansallista rekisteröintiä eli kansallista mallioikeutta haetaan kustakin halutusta maasta erikseen, ja oikeus on voimassa vain siinä maassa, jossa se on myönnetty. Suomessa rekisteriviranomaisena toimii Patentti- ja rekisterihallitus (PRH).

Rekisteröintiedellytykset ja rekisteröintiprosessit vaihtelevat maasta toiseen.

EU-alueella kansallisten mallien rekisteröintiedellytykset on harmonisoitu direktiivillä, mutta maailmanlaajuista rekisteröintiedellytysten harmonisointia ei ole tehty.

Mallien rekisteröintihakemukset tutkitaan nykyään useissa maissa vain muodollisten seikkojen osalta. Kuitenkin joissakin maissa tutkitaan myös se, täyttyvätkö rekisteröintiedellytykset. Tällaisia maita ovat esimerkiksi USA ja Venäjä, ja rekisteröintiprosessit ovatkin pidempiä näissä maissa. Myös Suomessa PRH tutkii, täyttyvätkö rekisteröintiedellytykset, mutta tutkimus on suppea ja tutkimusaineisto rajoittuu vain aiempiin kansallisiin suomalaisiin mallirekisteröinteihin ja mallirekisteröintihakemuksiin. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät yhteisömallit, jotka ovat voimassa myös Suomessa.

Yhteisömallin rekisteröinti

Yhteisömallin rekisteröinnillä eli yhteisömallioikeudella saa suojan Euroopan unionin 28 jäsenvaltion alueelle. Yhteisömallioikeus on jakamaton oikeus, ja sitä koskevat määräykset on annettu EU-asetuksella (yhteisömalliasetus).

Rekisteröintiä haetaan Euroopan unionin teollisoikeuksien virastosta eli EUIPO:sta, joka sijaitsee Espanjan Alicantessa.

EUIPO tutkii rekisteröintihakemuksen vain muodollisten seikkojen osalta eikä tutki, täyttääkö malli yhteisömalliasetuksessa asetetut rekisteröintiedellytykset. Näin ollen rekisteröintiprosessi on nopea ja rekisteröinnin voi saada jopa muutamassa päivässä.

Yhteisömallin nopea saatavuus, edullisuus ja laaja maantieteellinen kattavuus on tehnyt siitä hyvin suositun, ja sen myötä kiinnostus kansallisiin mallirekisteröinteihin Euroopan unionin jäsenvaltioissa on laskenut merkittävästi.

Kansainvälinen rekisteröinti

Mallin kansainvälistä rekisteröintiä haetaan Maailman henkisen omaisuuden järjestöltä eli WIPO:lta. Yhdellä hakemuksella voi hakea kansallista mallirekisteröintiä niissä maissa, jotka ovat liittyneet mallien kansainvälistä rekisteröintiä koskeviin sopimuksiin (Haagin sopimus, Geneven asiakirja).

Esimerkiksi Norja, Sveitsi, Japani, Korea ja USA kuuluvat järjestelmän piiriin.

Kyse on WIPO:n hallinnoimasta järjestelmästä, mutta rekisteröintiedellytykset määräytyvät kunkin maan kansallisen lainsäädännön mukaan.

Jotta hakija saa pätevän rekisteröinnin kussakin nimeämässään maassa, hänen on oltava perehtynyt kunkin maan lainsäädäntöön.

Venäjä, Euraasia ja IVY-maat

Mallien suojaamista on haettava näissä maissa kansallisesti kunkin maan patenttiviranomaisilta. Yleensä näissä maissa mallirekisteröintiä eli mallioikeutta kutsutaan mallipatentiksi. Euraasian patenttijärjestö eli EAPO ei käsittele mallipatenttihakemuksia.

Venäjällä mallipatentteja koskevaa lainsäädäntöä on modernisoitu viime vuosien aikana radikaalisti. Esimerkiksi kirjallisista vaatimuksista luovuttiin 1.10.2014 ja suoja perustuu nyt pelkästään kuviin.

Sen sijaan monissa muissa yllä mainituista maista hakemuksessa on edelleen oltava kirjalliset vaatimukset yhdessä mallia esittävien kuvien kanssa.

 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme

NOKKANEN IRMELI
Eurooppamalliasiamies
PERÄLÄ PIA
Patenttiasiamies, eurooppamalliasiamies