Patentti

Patentti myönnetään määräajaksi. Suomessa patentti on voimassa enintään 20 vuotta. Patenttisuojaa voidaan rajoitetusti jatkaa lääkeaineiden ja kasvinsuojeluaineiden kohdalla.

Patenttihakemus toimitetaan kirjallisena kunkin maan viranomaiselle, Suomessa Patentti- ja rekisterihallitukselle. Hakemuksen käsittelyajat vaihtelevat maittain. Suomessa patenttihakemuksen käsittely hakemuksen jättämisestä myöntöön kestää noin 2–2,5 vuotta.

Haettaessa patenttia useampaan maahan, kannattaa hakuprosessissa huomioida tuotteen markkinat ja patentoinnin maakohtaiset kustannukset. Haettaessa patenttia Euroopan alueen maihin, voidaan käyttää eurooppapatenttihakemusta. Haettaessa patenttia maailmanlaajuisille markkinoille, voidaan hakemusprosessi aloittaa kansainvälistä patenttijärjestelmää (PCT) käyttämällä. Asiantuntijamme auttavat kustannustehokkaan patentointistrategian laadinnassa.

Jotta keksinnöllesi myönnettäisiin patentti, on keksinnön on oltava uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Keksinnön patentoitavuuden arvioinnissa kannattaa käyttää kokeneita asiantuntijoitamme.

Suomalainen patentti ja muut kansalliset patentit

Suomessa patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH). Suomessa jätetyllä kansallisella patenttihakemuksella voi saada patentin ainoastaan Suomeen, ja patentti antaa siten yksinoikeuden keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen vain Suomessa. Tuotetta tai palvelua halutaan kuitenkin useimmiten hyödyntää myös muissa maissa, ja silloin patenttisuojaa tarvitaan näissä maissa erikseen.

Ulkomaista kansallista patenttia haetaan suoraan toisen valtion patenttivirastosta. Kansallisen viranomaisen toimintaa ohjaa kunkin maan lainsäädäntö, ja siksi eri kohdemaihin jätetyt patenttihakemukset voivat johtaa kansallisiin patentteihin, joiden suojapiirit saattavat erota toisistaan.

Kaikkia hakemuksia ei tarvitse jättää samanaikaisesti. Ulkomaiset hakemukset voidaan jättää vuoden sisällä (ns. etuoikeusvuosi) ensimmäisestä suomalaisesta patenttihakemuksesta, tai ne voidaan jättää ns. PCT-järjestelmän kautta (ks. alempana).

Eurooppapatentti

Eurooppapatenttihakemuksella (EP-hakemus) voit saada patentin valtioihin, jotka ovat liittyneet Euroopan patenttisopimukseen (European Patent Convention, EPC). Patenttisopimuksen on allekirjoittanut 38 valtiota. Näiden lisäksi kaksi valtiota on tehnyt ns. laajennussopimuksen ja kaksi valtiota on tehnyt erillissopimuksen eurooppapatenttien voimaansaattamisesta. Siten EP-hakemus voi koskea kaiken kaikkiaan 42 valtiota (vuoden 2016 tilanne).

EP-hakemuksen käsittelee ja myöntää Euroopan patenttivirasto (European Patent Office, EPO). EPOn päätoimipaikka on Münchenissä.

Kun EPO on myöntänyt patentin, se on patentin voimaansaattamiseksi vielä rekisteröitävä Euroopan patenttisopimuksen (EPC) jäsen- ja liitännäisvaltioissa. Eurooppapatentti on voimassa vain niissä maissa, joissa se on rekisteröity. Rekisteröidyt patentit ovat kansallisia patentteja, ja ne on pidettävä voimassa kussakin maassa erikseen.

Eurooppapatentti antaa yhtenäisen suojapiirin yhdellä hakemuksella useassa Euroopan maassa. Suorilla kansallisilla hakemuksilla saman suojan saavuttaminen on työläämpää ja pääsääntöisesti kalliimpaa, kun suojaa halutaan vähintään neljässä Euroopan maassa.

Meillä työskentelee useita Euroopan patenttiviraston valtuuttamia eurooppapatenttiasiamiehiä.

PCT-järjestelmä

Kansainvälinen patentinhakujärjestelmä on nimensä mukaisesti vain hakujärjestelmä. Itse PCT-hakemus ei johda patenttiin, eikä sillä saa patenttisuojaa. Hakemus pannaan vireille valitussa vastaanottavassa virastossa (esim. Suomessa), ja kansainvälinen viranomainen tutkii hakemuksen. Kansainvälisen hakemusvaiheen jälkeen voit hakea patenttia haluamissasi kansallisissa tai alueellisissa patenttivirastoissa. Kansainvälisen hakemuksen lopputuloksena ei siis ole kansainvälinen patentti tai maailmanpatentti vaan ei-sitova raportti patentoitavuudesta. Järjestelmä antaa hakijalle mahdollisuuden siirtää myöhempään ajankohtaan päätöstään siitä, missä maissa hän haluaa lopulta hakea patenttia.

PCT-järjestelmän etuna on, että hakija saa ennen varsinaisten kansallisten hakemusten jättämistä arvion keksinnön uutuudesta, keksinnöllisyydestä sekä teollisesta käytettävyydestä. PCT-hakemuksen avulla hakija voi myös lykätä päätöstä patenttisuojan maantieteellisestä laajentamisesta ja siihen liittyviä kustannuksia aina 30 tai 31 kuukauden päähän etuoikeuspäivästä. Näin hakija saa lisää aikaa pohtia patentin lopullista suojapiiriä. Päätöksen siitä, myönnetäänkö patentti vai ei ja missä muodossa, tekee kukin kansallinen tai alueellinen patenttivirasto, johon PCT-hakemusta jatketaan 30 tai 31 kuukauden määräajan kuluessa.

Järjestelmä perustuu Patent Cooperation Treaty (PCT) -sopimukseen, joka tuli voimaan vuonna 1978. Järjestelmää hallinnoi Genevessä sijaitseva Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO. Tällä hetkellä PCT-järjestelmään kuuluu 151 maata (vuoden 2016 tilanne).

Yhtenäispatentti

Saksa on ratifioinut 17.2.2023 sopimuksen, joka koskee uutta eurooppalaista yhteistä patenttituomioistuinta (Unified Patent Court, UPC), ja siten kauan odotettu yhtenäispatenttijärjestelmä astuu voimaan 1.6.2023.

Uusi järjestelmä mahdollistaa keksinnön suojaamisen yhdellä yhtenäispatentilla 17 EU-maassa, ja tällä hetkellä yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvat seuraavat UPC-maat: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Portugali, Slovenia ja Ruotsi.

Ennen kuin UPC astuu voimaan, alkaa 1.3.2023 ns. sunrise-jakso. Tänä aikana patentinhaltijalla on mahdollisuus tehdä opt out -pyyntö jo voimassa oleville eurooppapatenteille, jotka on validoitu yhdessä tai useammassa UPC:n jäsenvaltiossa.

Opt out -pyynnön tekeminen sunrise-jakson aikana on tärkeää, mikäli patentinhaltija haluaa välttää UPC:n keskitetyn päätöksenteon, joka tulee koskemaan voimassa olevan eurooppapatentin kaikkia validointeja sopimuksen jäsenvaltioissa. Jos patentinhaltija tekee opt out -pyynnön, kyseistä eurooppapatenttia koskevia riita-asioita tullaan käsittelemään ainoastaan kansallisissa tuomioistuimissa, niin kuin Euroopassa on tähänkin asti tehty.

Lue Venäjän, Euraasian ja IVY-maiden patentoinnista täältä.